Portugalin maastopaloja oli sammuttamassa suomalainen maastopalomuodostelma. Kokemusten perusteella kehitetään myös Suomen maastopalotoimintaa.
Vs. palomestari Kimmo Koskinen osallistui syyskuussa Portugalin maastopalojen sammuttamiseen. Suomesta lähti Portugaliin kaksi rotaatiota: ensimmäinen elokuun puolessavälissä ja toinen syyskuun alussa.
Maastopalokausi on Portugalissa kiivaimmillaan heinä-elokuussa, joten odotusten mukaisesti ensimmäinen rotaatio oli etulinjan sammutustehtävissä huomattavasti useammin kuin toinen rotaatio. Syyskuun puolella lämpötila Portugalissa laski ja sateitakin alkoi tulla, joten maastopaloriski laski huomattavasti. Koskisen joukkue osallistui syyskuussa yhteen pitkäkestoiseen sammutustehtävään.
Lentosammutusosaaminen omaa luokkaansa
Suomalaisen ja portugalilaisen pelastustoimen isoimmaksi eroksi Koskinen itse koki organisaatiojaon. Suomessa sammutustehtäville osallistuu pääasiassa pelastuslaitosten vakituinen henkilöstö ja sopimuspalokuntalaiset. Portugalissa maastopaloja olivat sammuttamassa pelastustoimen lisäksi kansainvälisen siviilivalmiuden organisaation, kansalliskaartin, metsähallituksen ja metsäteollisuuden joukkoja.
Portugalin maastopalot leviävät nopeammin ja laajemmalle kuin tyypilliset maastopalot Suomessa. Portugalissa maastopalot leviävät usein tunnissa 30–60 hehtaarin alueelle ja lopullinen paloalueen laajuus lasketaan sadoissa hehtaareissa.
Portugalissa sammutustehtävällä, johon Koskinen pääsi osallistumaan, oli enimmillään 670 sammuttajaa, 160 paloautoa ja 17 ilma-alusta. Mittakaavaa antaa vertailu Kalajoen maastopaloihin, joissa maastossa työskenteli parhaimmillaan 250 henkilöä ja käytössä oli viisi pelastushelikopteria.
Lentosammutusosaaminen nousi esiin myös Pelastusopiston koosteessa valmiussiirron kokemuksista ja opeista. Lentosammutustoiminta ei ratkaise maastopalojen sammutusta, mutta sillä on tärkeä rooli. Odotettavissa on, että ilmastonmuutoksen myötä myös Suomessa tarvitaan laajempaa lentosammutustoimintaa.
Koskinen arvostaa erityisesti Portugalin tapaa koordinoida sammutustehtäviä. Järjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja johtamiseen liittyvään kalustoon on panostettu.
– Heidän johtamisjärjestelmänsä on selainpohjaisella alustalla. Jokaisella sammuttajalla on matkapuhelimessaan järjestelmä, jolla pystyy syöttämään tietoja kartalle. Kartta näkyy kaikille pelastustehtävään osallistuville. Se oli vaikuttava järjestelmä.
Tiedolla johtamista Suomeen, tietoisuutta altistumisista Portugaliin
Kansainväliset tehtävät antavat paljon niin yksittäiselle työntekijälle kuin koko pelastustoimelle. Pelastusopisto on kerännyt palautteita ja kehitysehdotuksia, joista jalostetaan ideoita suomalaisen pelastustoiminnan kehittämiseen.
– Kehitysideoita on aina työkalutasolta ylimpään johtoon saakka. Oman työn perusarkeen jäi paljon eväitä, ja ajatukset varmasti vielä jalostuvat ajan kuluessa, Koskinen sanoo.
Suomalaisten käyttämät varusteet koettiin valmiussiirrolla pääosin hyviksi, mutta kehitettävääkin on. Portugalin integroitu kantolaite, jossa samoissa valjaissa olivat niin juomat eväät, evakuointivälineet kuin turvavarusteetkin, sai kehuja verrattuna suomalaisten moottorimaskin ja repun yhdistelmään. Erityisen tehokkaaksi havaittiin Portugalissa käytetty 25 millimetrin letku, jonka käsittely oli nopeampaa ja joka vaati vähemmän pelastajaresurssia.
Koskinen itse toisi Suomeen ennen kaikkea vahvan tiedolla johtamisen. Myös Pelastusopistolla todettiin, että maastopalojen leviämisennusteet ja niiden kautta tiedolla johtaminen vaatii Suomessa uusia työkaluja ja harjoittelemista.
”Portugalissa tiedolla johtamisella pyritään välttämään kaikkea ylimääräistä ja vääränsuuntaista liikettä.”
Koskinen arvosti etenkin harkintavaihetta maastopalon alussa, jolloin kerättiin ja analysoitiin tietoa ennen kuin tehtiin ratkaisuja pelastustoiminnan toteuttamisesta.
– Portugalissa tiedolla johtamisella pyritään välttämään kaikkea ylimääräistä ja vääränsuuntaista liikettä. Siellä tulipalon dynamiikka on niin paljon nopeampi, että heidän on pakko varmistua siitä, että toimenpiteet ja resurssit kohdistuvat oikein heti tilanteen alussa.
Sen sijaan tietoisuuden altistumisten ehkäisystä ja palomiesten terveydestä Koskinen haluaisi saada vahvemmin myös Portugaliin.
– Heille turvallisuusasiat ovat erittäin tärkeitä, on paljon erilaisia protokollia ja muistisääntöjä, jotka pitävät heidät turvassa akuutissa työssä. Altistumisten pidempiaikaisten vaikutusten huomiointi ei kuitenkaan näy työntekijätasolla.
Pelastusopisto toimi Portugaliin lähetetyn muodostelman työnantajana. Lähteenä on käytetty Pelastusopiston Lessons Learned -tilaisuuden koostetta. Tiedot Kalajoen maastopaloista antoi Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos.
Kansainvälinen toiminta hyödyttää pelastustoimea kaikilla tasoilla
Vs. palomestari Kimmo Koskinen päätyi kansainvälisiin tehtäviin vuonna 2015 hakeutuessaan rauniopelastusmuodostelmaan.
Rauniopelastusmuodostelman kautta Koskinen pääsi mukaan kansainvälisten EU-harjoitusten arviointiin. Vuosien varrella hän on päässyt mukaan useiden muodostelmien toimintaan, EU-asiantuntijan koulutuspolulle ja tekemään kenttäharjoitusten arviointitöitä.
– Hain uutta haastetta ja vaihtelua arkityöhön. Kansainväliset koulutukset ovat todella laadukkaita ja antavat paljon eväitä myös arkityöhön, kuten yksinkertaisempiinkin onnettomuuksiin, niiden hoitamiseen ja suunnitteluun, Koskinen kuvailee.
Hän toivoisi, että suomalainen pelastustoimi kansainvälistyisi vielä vauhdikkaammin.
– Se on suuri voimavara kaikilla tasoilla. Verkostoitumalla ja seuraamalla kansainvälistä kehitystä voimme saada hyviä ajatuksia, joita voimme hyödyntää kotimaassa.
Portugalin maastopalomuodostelma oli ensimmäinen kansainvälinen tehtävä, jolla Koskinen toimi joukkueenjohtajana. Uutta oli myös tuntemattoman joukon johtaminen, sillä maastopalomuodostelma koottiin viiden eri pelastuslaitoksen työntekijöistä.
– Se oli mielenkiintoinen lähtökohta. Siinä täytyy uudella tavalla miettiä ihmisten johtamista ja tiimin muodostamista, Koskinen sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Artikkelin pääkuva: Pelastusopisto / Teemu Tanska
