Kun ryhmässä jokainen saa olla oma itsensä ja nostaa esiin myös ongelmia, seurauksena on paljon hyvää. Työ tehostuu ja työtyytyväisyys paranee.
Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ilmapiiriä, jossa on turvallista ottaa sosiaalisia riskejä. Jokainen voi esittää ideoita, pyytää apua ja myöntää virheitä ilman nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi joutumisen pelkoa.
Vastakohtana on pelokas ilmapiiri, jossa yhteisön jäsenet uskovat kohtaavansa väheksyntää, vaientamista tai naurunalaiseksi joutumista, jos he osoittavat epävarmuutta tai kysyvät ”tyhmiä kysymyksiä”. Pelko rajaa yhteistä luovuutta ja ajattelua.
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä ei käytetä ketään vastaan, vaan ne sallitaan. Kun epäonnistumisia ei piilotella, uskalletaan myös ongelmia ja mielipiteitä tuoda vapaammin esille.
Psykologinen turvallisuus ei tarkoita rajatonta yksimielisyyttä kaikista asioista tai kaikkien ehdotuksien tukemista. Ristiriidat hyödynnetään niin, että eri näkökulmista otetaan opiksi.
Menestyvät tiimit hallitsevat yhteistyön
Psykologisen turvallisuuden käsitettä katsottiin organisaatiotutkimuksessa pitkään yksilön näkökulmasta, mutta 90-luvun loppupuolella nousi mielenkiinto sen tarkasteluun ryhmän toiminnassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkijoiden kiinnostus sekä julkinen keskustelu ilmiön työyhteisövaikutuksien ympärillä on kasvanut edelleen.
– Eräs kansainvälinen tutkimus nosti esiin menestyneiden tiimien tunnusmerkkejä. Yksilöiden ominaisuudet eivät olleet ratkaisevia, vaan se miten hyvin he työskentelivät yhdessä. Tärkeimmäksi tekijäksi tutkimus nosti psykologisen turvallisuuden, erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitokselta kertoo.
Myös Suomessa on viime vuosina havahduttu ilmiön merkittävyyteen.
– Tutkimukset ovat osoittaneet psykologisella turvallisuudella olevan myönteisiä vaikutuksia hyvin moneen asiaan organisaatiossa, esimerkiksi vuorovaikutukseen ja viestintään, uudistumiseen, oppimiseen, työtyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen ja sitoutumiseen.
Kunnioitus, luottamus ja virheistä raportointi käsi kädessä
Voiko psykologisen turvallisuuden käsitteellä olla uutta annettavaa pelastustoimen ja ensihoidon työyhteisöille, joissa työtä tehdään vahvasti tiimeissä ja usein terveydelle vaarallisissa ympäristöissä?
– Työssä, jossa vakavimmillaan työntekijän henki on työkavereiden käsissä, ryhmän sisäisen luottamuksen ilmapiiri on jo lähtökohtaisesti äärimmäisen tärkeä. Uskallus puhua avoimesti korostuu tällaisessa työssä.
Työpaikoilla olisi Yli-Kaitalan mielestä ylipäätään hyvä havaita, miten monipuolisia myönteisiä vaikutuksia psykologisen turvallisuuden vahvistamisella on. Ilmiötä tutkinut Amy Edmondson havaitsi kiinnostavan seikan tiimeistä, joita hän tutki sairaalaympäristössä.
– Tiimeissä, joissa virheistä raportoitiin enemmän, oli sisäinen kunnioitus ja luottamus toisia kohtaan korkeammalla tasolla. Nämä tiimit myös suoriutuivat työstään objektiivisesti tarkasteltuna paremmin.
Työelämässä yhä useammat tehtävät ovat projekteja, joissa onnistuminen edellyttää yhteistoimintaa. Samaan aikaan ympäristö ja käsillä olevat asiat monimutkaistuvat.
– Työ on verkottunutta ja nopeatempoista. Olemme yhä useammin tekemisissä asioiden kanssa, jotka ovat meille uusia, ja silloin oppiminen on edellytys menestymiselle. Psykologisesti turvallisessa tilassa opimme myös epäonnistumisista.
Johdolla erityinen rooli, mutta jokainen voi edistää
Työyhteisön johdolla ja esimiehillä on erityinen rooli psykologisen turvallisuuden kehittämisessä. Rohkeampaa ilmapiiriä syntyy, kun vastuurooleissa olevat näyttävät arvostavansa vuoropuhelua, käyttävät aikaa aktiiviseen kuunteluun ja osoittavat oman haavoittuvuutensa.
Vuorovaikutus, jossa tähdätään yhteisen ymmärryksen edistämiseen, edistää psykologista turvallisuutta. Jokainen voi pyrkiä oppimaan eriävien mielipiteiden ja erilaisen osaamisen kunnioittamista. Jos yhteisössä on voimakas virheiden piilottelun kulttuuri, voivat yksilöt muuttaa perinnettä asettamalla itsensä alttiiksi ja näyttämällä oman epätäydellisyytensä.
Työterveyslaitoksen Yli-Kaitalan mukaan avoimemman ilmapiirin vahvistamisessa päästään alkuun jo yksinkertaisesti sillä, kun yhdessä keskustellaan, mistä ilmiössä on kyse.
– Ryhmä voi esimerkiksi pohtia sitä, millaisia olisivat tilanteet, joissa jäsenet eivät uskaltaisi tuoda virheitä esiin tai keiden kanssa ongelmista ei haluttaisi puhua.
Maailman työturvallisuus- ja työterveyspäivää vietetään 28. huhtikuuta. YK-teemapäivän tarkoitus on muistuttaa yksilön oikeudesta turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön.
Lue lisää:
- Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työturvallisuuslaitoksen teemasivu.
Kuva: Istock.com/German-skydiver
