Sisäministeriö seuraa tarkasti yhteistoimintamenettelyjen vaikutuksia pelastustoimen palvelutasoon.
Sisäministeriön tiedossa on tällä hetkellä noin 15 miljoonan euron edestä sopeutustoimia, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksiin hyvinvointialueilla.
— Kokonaisuutena hyvinvointialueiden rahoitustilanne on erittäin haastava. Pelastustoimessa lähtökohtanamme on, että lakisääteiset palvelut on turvattava – erityisesti operatiiviset palvelut, joilla on välitön vaikutus turvallisuuteen. Näiden palveluiden edellytyksenä ovat riittävät henkilöstöresurssit, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo.
Sisäministeriö julkaisi tammikuussa ensimmäisen raportin pelastustoimesta hyvinvointialueilla. Seuraava raportti on määrä julkaista joulukuussa. Siinä esitetään ajantasaisimmat tiedot pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta.
Vaikka hyvinvointialueet ovat sisäministeriön tietojen mukaan käyttäneet pelastustoimeen enemmän rahaa kuin kunta-aikana, tämä johtuu osittain yleisestä kustannustason noususta ja palkkakehityksestä. Ministeriössä aiotaan analysoida tarkemmin, miten hyvinvointialueet ovat kehittäneet pelastustoimea ja mihin asioihin rahankäyttö on kohdistunut.
— Toimintaympäristössämme tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät pelastustoimen palveluiden jatkuvaa kehittämistä. Esimerkiksi poikkeusolojen varautumisen ja väestönsuojelun tulisi olla keskeisessä asemassa hyvinvointialueiden toiminnassa, Kohvakka toteaa.
Kohvakan mukaan hyvinvointialueet tarjoavat pelastustoimelle mahdollisuuden yhteistyön ja synergioiden vahvistamiseen.
— Pelastuslaitokset hyötyvät suuresta organisaatiosta, jossa ne voivat tukeutua sen resursseihin ja saada käytännön työhön tukea yhteisistä järjestelmistä.
”Toimintaympäristössämme tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät pelastustoimen palveluiden jatkuvaa kehittämistä.”
Julkisen talouden säästöjä valmistellaan hyvinvointialueiden lisäksi myös valtion virastoissa ja laitoksissa. Hallitus edellyttää niiltä tuottavuusohjelmia ja sopeuttamistoimia ainakin vuoteen 2029 asti. Säästövelvoite koskee myös sisäministeriön pelastusosastoa, Hätäkeskuslaitosta, Pelastusopistoa, Helsingin pelastuskoulua ja Kriisinhallintakeskusta.
Kohvakan mukaan sopeutustarpeet ovat suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutukset ovat merkittäviä, koska laitokset ovat työvoimavaltaisia ja niiden taloudellinen liikkumavara on rajallinen.
— Hätäkeskuslaitos pärjää ainakin aluksi siirtyvän määrärahan turvin. Pelastusopisto on ilmoittanut, että sopeutustoimet vaikuttavat väistämättä henkilöstöön. Opiston voimavarat keskittyvät vahvasti kaksinkertaisen pelastajakoulutuksen toteuttamiseen. Joitain koulutuksia ja palveluja tai hankkeita se joutuu siirtämään tulevaisuuteen tai vähentämään. Tämä on tietysti toimialan kehittämisen kannalta huono juttu.
Sisäministeriön pelastusosasto on joutunut priorisoimaan tehtäviään säästöjen vuoksi. Joitakin avoimia virkoja on jätetty täyttämättä, mikä heijastuu tulevien vuosien toimintaan.
Pelastusopisto ja sisäministeriö julkaisivat lokakuun alussa selvityksen, jonka mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat 2 300 uutta pelastajaa vuoteen 2032 mennessä. Tarve johtuu toimintavalmiuden parantamisesta, pelastajien eläköitymisestä sekä siirtymisestä alipäällystö- ja päällystötehtäviin.
Selvitys vahvistaa, että pelastajien tarve on kasvanut, eikä aiemmilla koulutusmäärillä olisi pystytty vastaamaan kysyntään. Tänä syksynä Pelastusopistolla ja Helsingin pelastuskouluilla aloittaneilla kursseilla opiskelijamäärää nostettiin 180:een.
Selvitys antaa hyvinvointialueiden päättäjille tietoa pelastajatarpeesta, ja Kohvakka toivoo sen tukevan henkilöstöresurssien käsittelyä alueilla.
— Nyt on tärkeää, että alueet pystyvät panostamaan valmistuvien pelastajien rekrytointiin, jotta palvelutasoa kentällä voidaan parantaa ja kehittää edelleen, Kohvakka toteaa.
Päätoimisen henkilöstön lisäyksen arvioidut kustannukset hyvinvointialueille ovat noin 59 miljoonaa euroa, ja sopimushenkilöstön lisäyksen kustannuksiksi on arvioitu 12 miljoonaa euroa. Arviot perustuvat Pelastusopiston hyvinvointialueilta keräämiin tietoihin.
Manner-Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 3 554 pelastajan virkaa, joista kaksi prosenttia on täyttämättä. Virkoja hoitavista pelastajista 57 ei täytä kelpoisuusehtoja.
— Tavoitteena on, että kaikissa pelastajan viroissa toimii päteviä henkilöitä. Koulutusmäärien lisäämisellä pyritään varmistamaan, että virkoihin sopivalla tutkinnolla varustettuja henkilöitä on riittävästi saatavilla rekrytointia varten.
”Nyt on tärkeää, että alueet pystyvät panostamaan valmistuvien pelastajien rekrytointiin, jotta palvelutasoa kentällä voidaan parantaa ja kehittää edelleen.”
Talouden haasteista huolimatta pelastustoimessa on pelastusylijohtaja Kohvakan mielestä moni asia erittäin hyvällä tolalla.
— Kansalaisten luottamus pelastustoimeen on säilynyt jatkuvasti korkealla tasolla. Palvelut on haasteellisesta tilanteesta huolimatta pystytty turvaamaan. Kentällä henkilöstö tekee päivittäin erinomaista ja sitoutunutta työtä onnettomuuksien ehkäisyssä, pelastustoiminnassa, varautumisessa ja väestönsuojelussa.
Kohvakka toivoo, että pelastusalan positiivinen vire heijastuu laajemmin yhteiskuntaan ja erityisesti niiden nuorten miesten ja naisten tietoisuuteen, jotka pohtivat koulutusvalintojaan ja työuraansa.
— Pelastusala on ollut perinteisesti kiinnostava, mutta muitakin mielenkiintoisia uravaihtoehtoja on tarjolla. Pelastusalan työpaikkojen tulee olla vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä – ei vain palvelussuhteen etujen osalta, vaan myös tarjoamalla turvallisen työympäristön sekä mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Sisäministeriö, SPAL
