Pelastuslaitos korvaa aiemmin käytetyn varallaolojärjestelmän uusilla ympärivuorokautisen välittömän lähtövalmiuden paloasemilla. Vuorokausityötä tekevien asemien määrä nousee viidestä kahteentoista. Toimintamallin muutoksen myötä Pohjois-Savoon on tarve palkata kymmenittäin uusia palomiehiä.
Pohjois-Savon pelastuslaitos esittää huomattavaa muutosta paloasemien työaikamalliin ja vakinaisen pelastushenkilöstön määrään. Seitsemän paloasemaa ottaa käyttöön 24 tunnin työvuorot seitsemänä päivänä viikossa. Näillä asemilla on tähän asti ollut käytössä kahdeksan tunnin virkatyöaika arkipäivisin sekä varallaolo muuna aikana. Uudistuksen toteuttamiseen pelastuslaitos tarvitsee arviolta 57 uutta palomiestä.
Toimintamallin muutoksella pelastuslaitos korvaa aiemman pelastushenkilöstön varallaolokäytännön.
Aluepelastuslautakunta hyväksyi toimintamallin marraskuussa. Seuraavaksi pelastuslaitos valmistelee asiaa yhdessä Pohjois-Savon kuntien kanssa. Esitetty malli nostaa pelastuslaitoksen rahoitustarvetta 2,9 miljoonalla eurolla vuodessa.
Pelastuslaitos arvioi, että jos valmistelu kuntien kanssa etenee suotuisasti, henkilöstön rekrytoinnit ja paloasemien työaikamuutokset voitaisiin aloittaa keväällä. Kaikkia virkoja ei avattaisi kerralla, vaan rekrytoinnit tehtäisiin vaiheittain.
— Uusi rahoitustarve edellyttää lisätalousarvion tekemistä ensi vuodelle. Talousarvioon on jo sisällytetty 16 palomiesviran perustaminen Kuopion uusien paloasemahankkeiden johdosta, pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo.
Palomiehiä siirretään päiväajaksi pienemmille asemille
Vuorokausityöhön nousevista paloasemista viidelle keskisuurelle asemalle (Kiuruvesi, Lapinlahti, Nilsiä, Suonenjoki ja Leppävirta) suunnitellaan työvuoron tavoitevahvuudeksi 1+3 henkilöä ja minimivahvuudeksi 1+1 henkilöä. Kahdelle asemalle (Riistavesi, Keitele) suunnitellaan tavoitevahvuudeksi 0+2 henkilöä ja minimivahvuudeksi 0+1 henkilöä.
— Viideltä keskisuurelta asemalta siirtyy henkilöstöä päiväajaksi pienemmille asemille. Näin myös pienille asemille saadaan pelastustoimen viranhaltijoita virka-ajaksi. Illaksi henkilöstö palaa keskisuurelle asemalle, Koponen kertoo.
Pelastuslaitoksen valmistelemaan toimintamalliin sisältyy myös vapaaehtoisuuteen perustuva, työsopimussuhteisten ja vakinaisen henkilöstön vapaamuotoinen varallaolo — jatkossa 30 minuutin hälytysajalla.
— Varallaololla on 24/7-pelastusasemaverkostoa täydentävä ja tukeva rooli. On selvää, että 30 minuutin varallaoloaika ei täytä kiireelliselle pelastustoimelle asetettavaa vaatimusta. Valmiuden ehdottomana runkona ovat välittömän lähtövalmiuden asemat, Koponen toteaa.
Pelastustoimi sinnittelee edelleen liian pienillä henkilöstövahvuuksilla
Vakinaisen pelastushenkilöstön määrän lisääminen ja uudet ympärivuorokautisesti toimivat paloasemat ovat askel parempaan suuntaan, nähdään Kuopion palomiesyhdistyksessä.
— Pelastustoimen toimintavalmius ei kuitenkaan parane aidosti, sillä suunnitelman mukaan henkilöstövahvuudet hajotetaan keskisuurten ja pienten asemien kesken, huomauttaa SPALin liittohallituksen varapuheenjohtaja, kuopiolainen Pasi Rissanen.
— Kun palomiehiä siirretään 24/7-asemien ja päiväasemien välillä, keskisuurten asemien vahvuudet heikkenevät, eikä siirtely oleellisesti paranna pienten asemien toimintavalmiutta. Kiireellisissä hälytystehtävissä pelastusryhmän 1+3:n minimivahvuus ei välttämättä täyty, jolloin vaarantuvat pelastustoiminnan tehokkuus ja työturvallisuus.
Pelastustoimen toimintamallin muutos ja varallaolon kompensaatio tulisi Rissasen mukaan toteuttaa kerralla niin, että palvelutaso kestäisi kriittisen tarkastelun.
— Ettei kävisi niin, että järjestelmää joudutaan korjaamaan heti uudistuksen jälkeen.
Kuvassa Lapinlahden paloaseman henkilöstö harjoittelemassa köysipelastusta. Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos
