SPALin aktiivit: Leikkaukset osuvat palveluihin ja henkilöstöön

Pelastusalan ammattilaiset ovat huolissaan hyvinvointialueiden säästöpaineiden aiheuttamista leikkauksista. Useilla alueilla vahvuudet alittuvat eikä kalustohankintoihin ole varaa.

Pirkanmaalla talousahdinkoon hei­jastunut isona vuorovahvuuksien heittelynä. Huonoina päivinä yksiköitä miehitetään ris­tiin, yksiköitä tiputetaan vajaalle ja jopa otetaan pois hälytysvalmiudesta.

– Kun valmiuden alasvetotaulukkoa ryhdytään käyttämään, niin totta kai se vaikuttaa välillisesti toi­mintavalmiuteen ja sitä kautta tavoitevasteaikoihin, pääluot­tamusmies Mikko Rantala Pir­kanmaan pelastusalan ammatti­laisista sanoo.

Työnantaja julkaisi lokakuussa tavoitteen vähentää pelastuspalveluis­ta kolme henkilötyövuotta ja ensihoidosta kaksi henkilötyövuotta. Lisäksi 19 työntekijän tehtävänkuva, asemapaikka ja työaika saattavat muuttua.

– Säästöillä on merkittävä vaikutus palveluihin ja hen­kilöstöön. Muutokset ovat irtisanomisperusteisia, eli jos työntekijä ei hyväksy niitä, edessä on potkut.

Rantalan mukaan hyvinvointialueen aika on ollut jat­kuvan säästöuhan ja leikkausuutisten lisäksi pettymys myös palkkojen osalta.

– Palkkauksessa on selkeitä parantamisen tarpeita. Nyt ainoat korotukset tulevat yleiskorotuksina. Nyt pai­kallisesti ei voida vaikuttaa vaikkapa erikoisosaamisten korvauksiin.

– Hyvinvointialueiden ahdinkoa tarkastellessa näkee, että pelastustoimi on väärässä seurassa, vaikka ensi­hoidon kautta sillä onkin yhteys sote-palveluihin. Tätä menoa ei voida jatkaa pitkään, eivätkä nämä yt-neuvotte­lut todennäköisesti jää viimeisiksi.

Länsi-Uudellamaalla yksiköitä pidetään vajaavahvuisina

Länsi-Uudenmaan yt-neuvotteluteivät vaikut­taneet pelastuspalveluiden operatiiviseen henkilöstöön, mutta muuten säästöt ovat jo näkyneet ja tuntuvat myös ensi vuonna pelastushenkilöstössä. Sopeutustoimien seurauksena avoimia tehtäviä jätetään täyttämättä ja yksiköitä pidetään vajaavahvuisina.

Samaan aikaan säästöpaineiden kanssa pelastuslai­tos tarvitsee lisää henkilöstöä, mikä tekee tilanteesta uudella tavalla haastavan.

– Työnantajan ilmoituksen mukaan muutaman lähi­vuoden tähtäimellä palomiesten vakansseja on vajaana noin 40 henkilön verran, kun sijaiset otetaan huomioon. Tämä määrä pitäisi siis täyttää, jotta päästäisiin tasa­painoon, pääluottamusmies Petri Torkkel Länsi-Uuden­maan pelastushenkilöstöstä kertoo.

Uudellamaalla pelastuslaitokset pyrkivät aluehallinto­viraston ohjaamana parantamaan toimintavalmiuttaan, mutta hyvinvointialueiden talouden tasapainotusvaati­mukset vaikuttavat suunnitelmien toteutumiseen.

– Säästöt eivät ole suoranaisesti rikkoneet pelastus­toimea, mutta ne ovat merkittävästi haavoittaneet sitä. Teemme pelastustyötä vajaavahvuisilla yksiköillä. Kuvaa­vaa on esimerkiksi se, että Otaniemessä aloittava uusi pelastusasema käynnistyy säästösyistä vain kärkiyksi­köllä, Torkkel toteaa.

Kainuussa ei pärjättäisi ilman keikkatyöntekijöitä

Kainuussa ennakoidaan ensi vuodeksi säästöjä, jotka näkyvät muun muassa kalustohankintojen siirtymi­senä tulevaisuuteen.

– Hyvinvointialueen alustava arvio oli, että akuuttihoidon ja pelastustoimen palvelualueelta säästetään 1,2 miljoonaa euroa. Pahimmillaan se tarkoittaisi pelastuslaitokselle kymmenen prosentin leikkausta rahoituk­seen. Säästö tulee jo aiemmin tehtyjen leikkausten päälle, luottamusmies Mikko Huusko Kainuun palomiehistä kertoo.

Rahoituksen tiukentuminen voi heikentää pelastustoi­men toimintavalmiutta erityisesti tilanteissa, joissa sai­rauspoissaolot vähentävät vuorossa olevaa miehistöä.

– Kun miehistövahvuus on minimissä, henkilöstön siirtäminen asemalta toiselle ei välttämättä ole mahdol­lista. Toistaiseksi olemme saaneet keikkatyöntekijöitä Pohjois-Savosta, mutta jos heidän käyttönsä estyisi tai tulisi ylityökielto, edessä olisi merkittäviä ongel­mia. Kuinka pelastuslaitoksen palvelut silloin tur­vattaisiin?

Tilanne vaikeutuisi entisestään, jos joku vakinaisista palomiehistä siirtyisi töihin muualle, sillä uusien työntekijöiden houkut­teleminen on haastavaa. Pätevän henki­löstön saaminen ja pitäminen on Kainuus­sa merkittävin haaste, josta tulisi huoleh­tia, vaikka taloudellinen tilanne kiristyykin.

Etelä-Savon sopeuttamisesitykset ovat ylimitoitettuja

Etelä-Savon pelastuslaitoksella suunnitel­tiin yt-neuvottelujen seurauksena 13 henkilötyövuoden vähentämistä pelastustoimesta. Vähennykset kohdis­tuisivat 11 henkilötyövuoden verran pelastustoimintaan ja kahden henkilötyövuoden verran onnettomuuksien ehkäisyyn. Syksyllä pelastuslaitoksen johto totesi pyrki­vänsä välttämään irtisanomisia, mutta niiden mahdolli­suutta ei voitu sulkea pois.

Säästöjen johdosta pelastuslaitos avasi vuosi sitten päätetyn palvelutasopäätöksen. Esillä oli päätoimisten pelastajien päivystyksen lopettaminen kolmella pienellä pelastusasemalla. Leikkaukset heikentävät pelastus­toimen palvelutasoa ja jos ne vaikuttavat myös monitoi­miyksiköihin, myös ensihoidon palvelut kärsivät.

Aluehallintovirasto antoi palvelutasoluonnoksesta lausunnon, jossa se toteaa, ettei palvelutasoon suunni­telluille muutoksille ole perusteita. Avin mukaan jää epä­selväksi, mitä pelastustoimen henkilöstövoimavaroista on tosiasiallisesti päätetty

Pelastuspalveluiden säästösumma on puhut­tanut Etelä-Savossa paljon kuluneen vuoden aika­na. Ulkopuolinen konsultti esitti pelastuspalve­luiden rahoitukseen 3,7 miljoonan euron leikka­usta. Aluehallitus pienensi tavoitetta 2,7 miljoo­naan euroon, ja valtuusto päätti äänestyksen jälkeen yhden miljoonan euron säästöistä.

– Pelastuspalvelut saavat valtion rahoitus­ta noin 15 miljoonaa euroa. Tähän nähden sekä konsultin että hallituksen esitykset olivat sel­västi ylimitoitettuja. Sopeuttamisesitysten on oltava järjellisessä suhteessa pelastuslai­toksen toiminnan laajuuteen nähden, puheenjohtaja Ville Remes Pieksämäen seudun palohenkilöstöstä huo­mauttaa. Remes on Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan aluevaltuuston jäsen.

– Hyvinvointialue sopeuttaa, koska valtion rahoitus ei ole riittävää. Pelastuspalveluiden osalta rahoitus ei huo­mioi alueellisia erityispiirteitä riskeissä ja väestössä. Toi­vottavasti rahoitusmallia korjataan, Remes esittää.

Päijät-Hämeessä suljetaan asemia tarvittaessa

Päijät-Hämeessä tiukentunut rahoitus on jo tuntunut monin tavoin. Ensi vuoden talousarvion laadinta perustui näkymään, jossa säästöjä olisi jatkossa löydettävä entis­täkin enemmän.

– Voimassa on osittainen ylityökielto, ja se kiristää vuorovahvuuksia. Koko alueella ylityöhön saadaan tällä hetkellä ottaa vain kaksi palomiestä vuoroa kohden – jatkossa ehkä vain yksi. Tarvittaessa yksiköitä pois­tetaan vahvuudesta ja asemia suljetaan, kertoo pääluottamusmies Petri Kautto Lahden palomie­syhdistyksestä.

– Vielä olemme saaneet virkoihin hakijoita ja täy­tettyä ne pätevillä hakijoilla, mutta tulevaisuus on epä­varma.

Vahvuudet alittavat toistuvasti palvelutasopäätöksen kirjaukset. Kautto ihmettelee, miten aiemmin niin tärkeä palvelutasopäätös on säästöjen myötä muuttunut lähes roskapaperiksi. Pitkällä aikavälillä leikkaukset heikentä­vät asukkaiden turvallisuutta.

Pelastuslaitos ei myöskään pysty uudistamaan kalus­toa siinä laajuudessa kuin on tarve.

– Ajoneuvoja on vielä saatu hankittua, mutta niiden­kin tulevaisuus näyttää heikolta. Veneemme alkavat olla muinaisjäänteitä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole vielä päädyt­ty yt-neuvotteluihin. Jos kymmenien miljoonien alijäämät jatkuvat, myös järeämmät henkilöstöön kohdistuvat seu­raukset ovat väistämättömiä, Kautto ennakoi.

– Pelastustoimi on joutunut vaikeaan paikkaan ilman omaa syytään. Liityimme hyvinvointialueisiin tilanteessa, jossa taloutemme oli hoidettu hyvin ja palve­lumme olivat kansalaisille edullisia.

Keski-Suomessa pyritään säästämään ja parantamaan toimintavalmiutta

Keski-Suomessa hyvinvointialueen alijäämä on ennakoidun 50 miljoonan euron sijaan paisunut 125 miljoo­naan euroon. Alue joutui talouten­sa johdosta tarkempaan neuvot­teluun valtion kanssa.

– Pelastuslaitos on ainoa yksikkö, joka tekee ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Olemme harjoittaneet hyvää taloudenpitoa 20 vuoden ajan, luottamusmies Kari-Pekka Mikkonen Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilös­töstä muistuttaa.

Alustavan tiedon mukaan ensi vuodeksi pelastustoi­meen kohdistuu kahden miljoonan euron säästöt, jotka pyritään saavuttamaan esimerkiksi raskaan kaluston hankintoja siirtämällä ja johtamisjärjestelmää säätämäl­lä. Samaan aikaan pelastuslaitos myös parantaa palvelu­aan ja nostaa Keuruun pelastusaseman ympärivuorokau­tiseen miehitykseen.

– Pelastuslaitos pyrkii parantamaan toimintavalmiut­taan säästötilanteesta huolimatta. Henkilöstövahvuuk­sien kehittämiseen liittyviä toimia ja yhden kärkiyksikön perustamista joudutaan ilmeisesti siirtämään myöhem­mäksi, Mikkonen kertoo.

Sisäministeriö on syksyn aikana muistuttanut hyvin­vointialuetta muun muassa vajeista riskiperusteisen toi­minnan tason tavoitteiden saavuttamisessa sekä onnet­tomuuksien ehkäisyn henkilöstössä.

Teksti: Mikko Terävä
Kuvat: aktiivit