Muuttuva toimintaympäristö asettaa vaatimuksia myös pelastusalan vaatteille. Tiedonvaihto ja kehittyvä tekniikka avaavat hankinnoille uusia mahdollisuuksia.
Sisäministeriö on käynnistänyt esiselvityshankkeen pelastustoimen suoja-asujen nykytilan kartoittamiseksi ja kehitystarpeiden alustavaksi selvittämiseksi. Siinä kartoitetaan myös virkapukujen kehittämistarpeita. Esiselvityshankkeen puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Tiina Snellman sisäministeriöstä kertoo, että hanke on osa pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmaa.
–Tällä hetkellä on pulaa naisille sopivista suoja-asuista, hän kertoo.
Vuoden 2021 tilaston mukaan palopelastustehtävissä naisten osuus oli noin 13 prosenttia kokoaikaisista täysipalkkaisista työntekijöistä ja sopimuspalokunnissa yhdeksän prosenttia.
Esiselvityshankkeessa 31.3.–31.12.2023 kartoitetaan myös muita suoja-asusteiden kehittämistarpeita.
– Esiselvityshankkeen jälkeen asetetaan tarvittaessa kehittämishanke. Yhtenä teemana on se, missä määrin pelastuslaitosten kannattaisi ja olisi mahdollista tehdä hankintoja yhdessä, Snellman toteaa.
Suoja-asujen kehittäminen on tärkeää
SPALin liittohallituksen puheenjohtaja, työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta korostaa kehittämisessä erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmaa. Suoja-asuille haasteita asettaa myös muuttuva toimintaympäristö, kuten ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät metsäpalot. Toisaalta tekniikka avaa suojavaatteille uusia mahdollisuuksia.
– Kun mietitään vaikkapa juuri metsäpaloihin sopivia varusteita, meidän voisi olla hyödyllistä kuunnella Etelä-Euroopan kollegoita, joilla on asiasta jo paljon kokemusta. Lisäksi Pelastusopiston asiantuntijoilla, Juha Laitisella ja kumppaneilla, on erittäin arvokasta tutkimustietoa. Heidän osaamisestaan saamme tietoa esimerkiksi metsäpalotoimintaympäristössä tapahtuvasta altistumisesta kemikaaleille sekä muutoksista ruumiinlämmössä, kun käytetään erilaisia suojavarusteita.
Tekniikan kehittymisestä Mustakangas mainitsee esimerkkinä älyvaatteet.
– Markkinoilla on jo älyvaatteita, jotka mittaavat muun muassa käyttäjän elintoimintoja ja ympäristön olosuhteita. Niihin siirtymistä jarruttaa valitettavasti kova hinta.
Kannattaako pyörä keksiä aina uudelleen?
Pelastuslaitokset tekevät hankintoja paljolti itsenäisesti, mutta poikkeuksiakin löytyy. Työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että he tekevät joidenkin suojavarusteiden osalta hankintayhteistyötä läntisen Suomen pelastuslaitosten kanssa.
– Yhteistyö ja tietämyksen jakaminen on aina hyvä juttu. Silloin kaikkien ei tarvitse tehdä samaa työtä, perehtyä samoihin asioihin ja keksiä pyörää uudelleen, hän miettii.
Nämä puhututtavat: kuumuus, kylmyys, suojaliivit
1. Alusasulle tarvitaan oma standardi
Työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertaa, että savusukelluksen suoja-asuun kuuluvat standardin mukaiset palopuku, jalkineet, käsineet, palohuppu ja kypärä. Lisäksi tulee tietenkin paineilmahengityslaite. Hänen mukaansa savusukeltajien varusteet ovat korkealuokkaisia ja niitä on riittävästi. Kehityskohteitakin toki on.
– Alusasulla olisi hyvä olla oma standardinsa, mutta sen laatiminen on haasteellista. Aktiivihiilialusasut suojaavat parhaiten savukemikaalialtistumisilta, mutta samalla on huomioitava esimerkiksi se, että ruumiinlämpö ei nousisi liikaa.
Kuumassa ja savun keskellä toistuu sama ilmiö kuin paukkupakkasissa pohjoisen erämaissa:
– Kypärään integroituja viestintävälineitä pitäisi kehittää nykyistä varmatoimisemmiksi, Mustakangas miettii.
2. Suojaliivien unisex-malli ei sovi kaikille
Ensihoitajat käyttävät viiltohansikkaita sekä suojaliivejä, mikäli hälytyskoodi kertoo, että keikalla voi olla luvassa uhkaava tilanne.
– Meillä on tällä hetkellä vain koko laitoksen yhteisiä suojaliivejä, mallia unisex. Olemme kuitenkin saamassa rahaa henkilökohtaisia suojavarusteita varten. Aloitamme naisista, jotta he saisivat itselleen oikean kokoiset ja paremmin istuvat suojaliivit, Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen kertoo.
Lehtonen huomauttaa, että suojaliivien mukavuus varmistaa, että niitä todella käytetään.
– Valitettavasti hälytyksiä, joissa tarvitaan suojaliivejä, on entistä enemmän, hän toteaa.
3. Paukkupakkaset asettavat vaatimuksia niin vaatteille kuin laitteistolle
Pohjoisten erämaiden pitkät maastopelastustehtävät vaativat paljon myös suojavaatetukselta – ja aivan erityisesti niihin integroiduilta viestilaitteilta.
– Kypärään integroidut viestilaitteet eivät toimi erämaassa, kun niillä ei ole enää kenttää. Tällöin käytetään esimerkiksi satelliittipuhelimia. Kypärät joudutaan riisumaan, vaikka pakkasta olisi parikymmentä astetta ja tuulta 30 metriä sekunnissa. Yhteydenpito muuttuu jatkuvasta satunnaiseksi, ylipalomies, päivystävä ryhmänjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu Jyrki Savolainen Lapin pelastuslaitokselta kertoo.
– Hankala asia olisi hyvä saada jotenkin korjattua. Kelkkapukuja ja lämmintä vaatetta meillä kyllä riittää, hän jatkaa.
Teksti: Matti Välimäki
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilaisen numerossa 2/2023.
