Kun työpaikalla tapahtuu tapaturma, on työnantajan aina tehtävä siitä ja siihen johtaneista tekijöistä selvitys. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella tapaturmatutkinta tehdään PERA -turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmällä.
Tapaturmatutkinta tulee tehdä jokaisesta työpaikalla sattuneesta tapaturmasta. Niistä on myös tehtävä ilmoitus työnantajan vakuutusyhtiölle. Työpaikan oman tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä tapahtuneeseen, vaan selvittää mitä tapahtui, miksi niin tapahtui ja miten se jatkossa estetään.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella tapaturmien tutkinnassa hyödynnetään pelastustoimen ja ensihoidon PERA -turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmää. Työtapaturmia pelastuslaitoksella tapahtuu kymmenittäin joka vuosi. Viime vuodelle tapaturmia tilastoitiin 53 ja niistä seurasi yhteensä 1107 sairauspäivää.
PERA-tietojärjestelmä on avaintyökalu työsuojeluvaltuutetulle
PERAan kirjataan ylös lähes sata prosenttisesti kaikki tapaturmat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, kertoo laitoksen työsuojeluvaltuutettu Ilkka Mustakangas. Koska vakuutusyhtiön järjestelmään on tehtävä myös ilmoitus, sillä varmistetaan, että kaikki tapaukset tulevat raportoiduksi.
Kun työntekijä täyttää järjestelmään tapaturmailmoituksen, hän vastaa samalla avainkysymyksiin, jotka on asetettu niin, että samalla toteutuu myös lain vaatima tapaturmatutkinta.
Mustakangas kertoo, että hän aloittaa jokaisen työpäivänsä aukaisemalla ensimmäisenä PERA-tietojärjestelmän ja käymällä kaikki järjestelmään tulleet tapaturma-, läheltä piti- ja uhkatilanneilmoitukset läpi. Tarpeen vaatiessa hän tekee lisätutkimuksia ja dokumentoi tapatumapaikan valokuvaamalla.
PERA-tietojärjestelmä on tärkeä työkalu työsuojeluvaltuutetulle.
– Tapahtumien kuvausten perusteella pystyn tekemään oman arvioni: täytyykö kyseiseen asiaan puuttua vai meneekö se prosessissa eteenpäin ilman puuttumistakin, Mustakangas toteaa.
– Jos on tapahtunut pahempi työtapaturma, täytyy ryhtyä kartoittamaan, onko meillä ohjeistuksissa tai varusteissa esimerkiksi vikaa. Se vaatiikin sitten jo enemmän pohdintaa ja toimintaa.
Työsuojeluvaltuutettu on henkilöstön tukihenkilö
Olennaista on, että tapaturmatutkinnan tulosten johdosta työpaikalla ryhdytään käytännön korjaustoimenpiteisiin. Se on työnantajan tehtävä ja velvollisuus. Työsuojeluvaltuutettu tarjoaa tarvittaessa asiantuntemustaan työnantajalle esimerkiksi työturvallisuusohjeiden tarkasteluun tai korjaukseen.
Työtapaturmassa mukana olleelle työntekijälle ja koko henkilöstölle työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea tukihenkilö.
– Työsuojeluvaltuutetun yksi rooli on antaa tukea koko henkilöstölle tapahtumasta riippumatta. Valtuutettu voi neuvoa, kuinka kannattaa tai pitää toimia, tai sitten hän on keskusteluapuna, Mustakangas kertoo.
Vakavista tapaturmista on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle ja poliisille. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. Ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko, samoin kuin kaikista tapaturmista ilmoittamatta jättäminen vakuutusyhtiölle.
Viisi vuotta päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toiminut Mustakangas kertoo, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella vakavia työtapaturmia tapahtuu harvoin. Hänen toimikaudellaan niitä ei ole tapahtunut kertaakaan. Kuitenkin tapaturmia, joista seuraa vähintään 30 sairauspäivää, sattuu vuosittain.
Mustakangas painottaa, että toimivan työsuojelun yksi tärkeimmistä tekijöistä on hyvä viestintä. Viestintä on keskeisessä roolissa myös tapaturmatutkinnan sekä läheltä piti- ja uhkatilanneilmoittamisten oikeaoppisessa hoitamisessa.
– Koko jutun kulmakivi on, että työntekijän tehdessä esimerkiksi läheltä piti -tilanteesta ilmoituksen, hänen täytyy pystyä seuraamaan koko prosessin ajan, mitä asialle tehdään ja mikä on lopputulos, Mustakangas toteaa.
