Vantaan uusille valmiusasemille sijoitetaan kolme uutta kärkiyksikköä. Pelastuslaitoksella toivotaan valtiolta rahoitusta pelastajakoulutuksen varmistamiseksi sekä alueellisia pelastajakursseja.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos perustaa lähivuosina 36 uutta palomiesvirkaa, jotta se pystyy toteuttamaan suunnitelmansa pelastustoimen toimintavalmiusaikojen parantamisesta.
Ensimmäiset 12 virkaa perustetaan elokuun alusta alkaen ja ne täytetään rekrytointiprosessin jälkeen marraskuun alussa. Pelastusliikelaitoksen johtokunta päätti asiasta toukokuussa.
Pelastuslaitoksen suunnitelman mukaan Vantaalle rakennetaan vuoden 2026 loppuun mennessä neljä keskenään identtistä valmiusasemaa Tikkurilaan, Hakunilaan, Myyrmäkeen ja Korsoon. Asemista ensimmäinen valmistuu Tikkurilan Hiekkaharjuun ensi vuonna.
Valmiusasemille sijoitetaan kolme uutta kärkiyksikköä, jonka lisäksi nykyinen Itä-Hakunilan kärkiyksikkö sijoitetaan uudelleen. Kärkiyksiköiden käyttö perustuu taktiikkaan, jossa kahden pelastajan yksikkö aloittaa kohteessa ensitoimenpiteet. Seuraava kohteeseen saapuva vahvistus on myös vaativimmista pelastustehtävistä suoriutuva neljän pelastajan pelastusyksikkö.
Hankkeen taustalla on aluehallintoviraston vuoden takainen päätös, jonka mukaan Keski-Uudenmaan alueen pelastustoimen tulee korjata pelastustoiminnan palvelutasossaan olevat huomattavat epäkohdat ja saattaa palvelutaso pelastuslain edellyttämälle tasolle. Päätös antoi vauhtia pelastuslaitoksen jo valmisteleman suunnitelman toteuttamiselle.
Henkilöstön saatavuus huolestuttaa
Valmiusasemille sopivien tonttien löytäminen ja kaavoittaminen on osoittautunut työlääksi, mutta pelastuslaitoksella ennakoidaan ongelmia myös palomiesvirkojen täyttöön. Valtakunnallinen pelastajapula tuntuu myös Uudellamaalla, sillä Keski-Uudenmaan lisäksi Länsi-Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitoksella on tarve kymmenien uusien palomiesten palkkaamiselle.
— Suunnittelukauden aikana tarvitsemme uusia palomiehiä yhteensä lähes 50, jonka lisäksi henkilöstöstä eläköityy vuosittain 5–10 työntekijää. Todennäköisesti emme saa palkattua niin paljon pelastajia kuin tarvitsemme, pelastusjohtaja Jyrki Landstedt sanoo.
— Pelastajakoulutuksen aloituspaikat tarvitsisi nopeasti kaksinkertaistaa, ja sen jälkeenkin on kyseenalaista, riittääkö henkilöstöä täyttämään valtakunnallisen tarpeen.
Keski-Uudenmaan henkilöstötarpeen osalta koulutuksen lisäämisessä ollaan myöhässä.
— Vaikka nyt tehtäisiin päätös osoittaa pelastajakoulutuksen rahoitus valtion ensi vuoden talousarvioon ja koulutuksen suunnittelu tehtäisiin rivakasti puolessa vuodessa, ensimmäiset pulaa helpottavat palomiehet valmistuvat usean vuoden kuluttua. Silloin suunnittelemamme valmiusasemat ovat jo käytössä.
Landstedt pitää nurinkurisena tilannetta, jossa aluehallintovirasto antaa pelastuslaitokselle velvoitteen toimintavalmiuden parantamisesta, mutta samaan aikaan valtio ei huolehdi riittävästä pelastajakoulutuksesta.
— Myöskään päällystöä ei kouluteta riittävästi pelastuslaitosten tulevaisuuden tarpeisiin nähden, Landstedt lisää.
Osana pelastuslaitosten henkilöstöpulan ratkaisua voisivat olla alueelliset kurssit, nähdään Uudellamaalla.
— Koulutusta tulisi pystyä järjestämään myös pääkaupunkiseudulla, missä työvoimapula on ehkä kaikkein suurin. Jos koulutusta järjestettäisiin täällä, opiskelijat todennäköisesti hakisivat pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksien palvelukseen, Landstedt sanoo.
Arkistokuvassa palomiesten harjoitus käynnissä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.
