Aluehallintovirasto julkaisi lokakuun lopussa toista kertaa pelastustoimen valtakunnallisen asiantuntija-arvion. Arviossa tarkasteltiin valtakunnallista pelastustoimintaa vuonna 2023, jolloin pelastustoiminnan toimintavalmiusajat kokonaisuudessaan parantuivat hieman, mutta ongelmia oli erityisesti kasvukeskuksissa.
Tiiviisti asutetuilla alueilla pelastustoimen palvelutaso ei ole pysynyt väestönkasvun tahdissa. Haastattelimme Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitosten pelastusjohtajia sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentajaa pelastustoimen palvelutasosta ja siinä havaituista puutteista.
”Montako ihmishenkeä pelastuisi, jos asemia olisi vaikka 15 tai budjetti olisi 10 miljoonaa euroa suurempi?”
Veli-Pekka Ihamäki
Länsi Uusimaa: Tekemätöntä työtä myös muualla kuin toimintavalmiudessa
Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajoissa oli edelleen ongelmia muun muassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään, ja alueella onkin jo aluehallintoviraston asettama korjausmääräys
– Toimintavalmiuden lisäksi meillä on tekemätöntä työtä myös valvontatyössä sekä varautumisessa ja väestönsuojelussa, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki sanoo.
Raha ratkaisee sen, miten puutteita korjataan ja millä aikataululla. Toisaalta Ihamäki painottaa, että kokonaisuuden korjaaminen vaatii myös suunnittelua ja priorisointia. Siihen kaikki perustuu muutenkin.
– Kuka on päättänyt, että esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla 12 paloasemaa on riittävä määrä? Montako ihmishenkeä pelastuisi, jos asemia olisi vaikka 15 tai budjetti olisi 10 miljoonaa euroa suurempi? Ei sitä kukaan tiedä.
”Toimintaa ei kehitetä säästöillä, vaan päinvastoin vuosittaiset käyttömenot tulevat kasvamaan mittavasti.”
Jani Pitkänen
Helsinki: Muuttuva riskiruutupohja vaikuttaa pelastusasemien rakentamiseen
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen pitää avin arviota odotustenmukaisena, sillä toimintavalmiushaasteet ovat olleet jo pitkään tiedossa, Kaupungilla on yhteistyössä avin kanssa laadittu kymmenvuotissuunnitelma puutteiden korjaamiseksi.
– Uusi toimintavalmiuden suunnitteluohje tulee nykyisen tiedon mukaan muuttamaan riskiruutupohjaa Tapanilan alueella, joten sinne suunnitellulle asemalle etsitään nyt vaihtoehtoista paikkaa. Vielä emme tiedä, olisiko se täyden pelastusyksikön asema vai riittäisikö kärkiyksikkö yhdessä ensihoidon kanssa, Pitkänen sanoo.
Pitkänen pitää tärkeänä, että Helsingin kaupunki on sitoutunut pelastustoiminnan kehittämiseen.
– Meillä on päällä avin uhkasakko, joka edellyttää meitä kehittämään toimintaamme. Toimintaa ei kehitetä säästöillä, vaan päinvastoin vuosittaiset käyttömenot tulevat kasvamaan mittavasti.
” Emme saaneet henkilöstölisäyksiä vuodelle 2024, eikä niitä ole tulossa myöskään vuodelle 2025.”
Jyrki Landstedt
Keski-Uusimaa: Lisäresursseja tarvittaisiin, mutta niitä ei ole luvassa
Toisin kuin Helsingissä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on mittavat säästötarpeet, yhteensä kolme miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palvelut sekä Vantaan ja Keravan että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla.
Pelastusjohtaja Jyrki Landstedtille avin arviossa nostetut palvelutasopuutteet ovat tuttuja, sillä alueella on jo kaksi aluehallintoviraston korjausmääräystä. Tilanne on tällä hetkellä erityisen vaikea tiukan taloustilanteen vuoksi.
– Emme saaneet henkilöstölisäyksiä vuodelle 2024, eikä niitä ole tulossa myöskään vuodelle 2025, vaikka palvelutasopäätöksessämme on huomioitu resurssipuutteet.
Vuonna 2026 lisäresursseja kuitenkin tarvitaan, jos investointisuunnitelman mukaiset valmiusasemahankkeet etenevät aikataulussa.
– Pelkällä rahalla tämä tilanne ei kuitenkaan ratkea. Tarvitsemme henkilöstöä, mutta pelastajista, päällystöstä ja alipäällystöstä on jo valtakunnallisesti pulaa.
”Jos toiminnalle on annettu tavoitetaso, rahoituksen pitää mahdollistaa tavoitteen toteutuminen.”
Mika Kontio
Pirkanmaa: Tavoitetason saavuttamiseksi tarvitaan lisää rahaa
Pirkanmaan hyvinvointialue sai lokakuussa päätökseen yt-neuvottelut, joiden lopputuloksena pelastuspalveluiden toimialueelta vähennetään viisi henkilötyövuotta. Pelastusjohtaja Mika Kontion mukaan vähennykset eivät kuitenkaan kohdistu operatiiviseen henkilöstöön vaan pelastuspalveluiden johtoon.
Pirkanmaan pelastuslaitos on saanut tänä vuonna aluehallintovirastolta selvityspyynnön palvelutasopuutteista.
– Tampereen alue kehittyy nopeasti, ja pelastustoimen palveluiden pitäisi pysyä kehityksen tahdissa. Meillä on tällä hetkellä parikymmentä riskiruutua, joissa tavoitettavuusaikojen tulisi olla nykyistä paremmat, Kontio sanoo.
Kontion mukaan tällä hetkellä ensisijainen pyrkimys on säilyttää nykyinen palvelutaso. Vaikeassa taloustilanteessa palveluiden kehittäminen on haastavaa. Keväällä 2025 valmistuva Nekalan paloasema tosin parantaa palvelutasoa Etelä-Pirkanmaan alueella.
– Sisäministeriön pitäisi pyrkiä vaikuttamaan hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen. Jos toiminnalle on annettu tavoitetaso, jonka saavuttamista valvotaan, rahoituksen pitää mahdollistaa tavoitteen toteutuminen. Tällä hetkellä niin ei ole.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: pelastuslaitokset & Eemeli Sarka
