Torstaina 16. helmikuuta järjestettiin jälleen Turvallinen Suomi -seminaari, jossa pureuduttiin SPALille tärkeisiin eduskuntavaaliteemoihin. Päivän aikana kuultiin alustuksia ja käytiin keskustelua pelastustoiminnan kriittisistä resursseista, koulutusuudistuksesta ja rikoslainsäädännön muutostarpeista.
Päivän avasi sisäministeri Krista Mikkonen, joka puheessaan totesi, että pelastustoimella on keskeinen rooli turvallisuuden ylläpitämisessä.
– Pelastuspalvelut ovat arjen turvallisuuden lähipalveluita, joihin ihmiset luottavat. Kun hätä on suurin, on avun oltava lähellä, Mikkonen sanoi.
Mikkonen nosti puheessaan esiin toistuvasti Suomen sisäisen turvallisuuden, joka perustuu ennaltaehkäisyyn. Hän muistutti, että suomalainen moniviranomaisyhteistyö on poikkeuksellinen vahvuus, jota tulee vaalia.
Tuottavan ja tehokkaan pelastustoiminnan resurssit on turvattava
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin johtaja Kim Nikula haastoi yleisöä alustaessaan keskustelua pelastustoiminnan kriittisistä resursseista.
– Olemmeko aidosti maailman turvallisin valtio, kuten hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, Nikula kysyy.
Nikula muistutti, että tarvitsemme 2 500 pelastusalan ammattilaista, eikä se riitä. Hän näytti tilastoja pitkään jatkuneesta negatiivisesta henkilöstökehityksestä. Resurssien kautta voimme vaikuttaa toimintavalmiusaikaan, ja toimintavalmiusaika on se, mikä pelastaa ihmishenkiä.
– Haluamme olla maailman turvallisin valtio, mutta se ei tapahdu ilmaiseksi.
Pelastustoiminta pelastaa omaisuutta ja ihmishenkiä. Jokainen menetetty ihmishenki ja loukkaantunut henkilö tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia.
– Pelastustoiminta on tuottavaa ja tehokasta toimintaa, jonka resurssit täytyy turvata jatkossa.
Ammattikorkeakoulututkinnosta mahdollisuudet monimuotoisemmille urapoluille
Pelastustoiminnan ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistushankkeen loppuraportti luovutettiin sisäministeriölle joulukuussa 2022. Hankkeen projektipäällikkö Susanna Sankala tuli kertomaan yleisölle, millainen vaihtoehto pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto olisi.
– Ihmiset haluavat kehittää ja kehittyä. Jos he eivät pääse sitä tekemään, he vaihtavat työpaikkaa. Ja kuten tiedämme, osaajapula on jo täällä, mutta se tulee syvenemään seuraavien seitsemän vuoden aikana vielä enemmän. Kaikki mitä teemme osaamiseen liittyen tukee sitä, että meille halutaan jatkossakin tulla töihin, Sankala pohjusti seminaarissa.
Alan ongelma on heikko pitovoima. Sankala haastaa koko alan pohtimaan, mikä työntää ihmisiä pois alalta ja mihin ammattilaiset lähtevät. Lähtökeskustelut ovat helppo tapa tämän kartoittamiseen, mutta asiaan tulisi puuttua jo ennen kuin ihmiset haluavat vaihtaa uraa.
Ammattikorkeakoulututkinto antaisi valmiudet monenlaisiin urapolkuihin alan sisällä. Tutkintojen laajuus vaihtelee, ja niiden toteutusmuotoja on mahdollista kehittää tutkintokohtaisesti.
Ensihoitajaan kohdistuva väkivalta tulisi nähdä hyökkäyksenä yhteiskuntaa vastaan
Lainsäädännön muutostarpeet ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan osalta herätti runsaasti keskustelua paneelissa, johon osallistuivat kansanedustajat Mari Rantanen ja Heikki Autto, Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisten luottamusmies Matti Välikoski sekä SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
Aihetta pohjusti oikeustieteen tohtori, dosentti Henri Rikander. Hän huomautti, että Suomi on läntisen ja pohjoisen Euroopan verrokkimaihin nähden varsin väkivaltainen maa. Samalla väkivalta keskittyy varsin pieneen osaan väestöstä.
– Ihmiset, joilla on heikompi turvallisuuden tunne, luottavat vähemmän turvallisuusviranomaisiin ja päinvastoin, Rikander sanoi.
Rangaistus itsessään ei poista väkivaltaa, mutta kuten Mari Rantanen paneelissa huomautti, se olisi viesti yhteiskunnalta, että me emme hyväksy sitä, että ensihoitajia voi uhkailla ja pahoinpidellä.
– Monessa muussa maassa tilanne, jossa hyökätään ensihoitajan päälle, se katsotaan hyökkäykseksi yhteiskuntaa vastaan, mutta meillä se valitettavasti on hyökkäys yksilöä vastaan, Rantanen sanoi.
SPALin johtajistolle ansioristit alan eteen tehdystä työstä
Päivän päätteeksi seminaarissa kuultiin eduskuntapuolueiden puheenvuorot päivän teemoista sekä Kim Nikulan yhteenveto.
Turvallinen Suomi 2023 -seminaarin lopuksi Suomen Palopäällystöliitto ojensi SPALin johtajalle Kim Nikulalle sekä liittohallituksen puheenjohtajalle Ilkka Mustakankaalle SPPL:n ansioristit kiitokseksi merkittävästä työstä pelastusalan eteen. Ansioristit luovuttivat SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen sekä SPPL:n hallituksen jäsen, pelastusjohtaja Ville Mensala.
Teksti: Maarit Krok
Videoita päivän esityksistä ja keskusteluista lisätään Turvallinen Suomi 2023 -sivullemme. Tutustu päivän sisältöihin myös sosiaalisessa mediassa. #turvallinensuomi #eduskuntavaalit2023 #spaltoimii
