Työntekijöiden hyvinvointia otetaan harvoin huomioon työpaikkojen valmiussuunnittelussa. Erityisesti turvallisuuskriittisisissä töissä kriisitilanteissa suoriutuminen riippuu työntekijöiden toimintakyvystä.

Työturvallisuuslaki korostaa työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työnantajan tulee täyttää nämä velvoitteet myös kriisitilanteissa, joissa työolosuhteet muuttuvat entistä kuormittavammiksi.

Kriisissä kasautuva kuormitus ja riittämätön palautuminen heikentävät työntekijän hyvinvointia ja toimintakykyä. Tämä vaikuttaa merkittävästi työpaikan kriisinkestävyyteen eli resilienssiin.

— Vakavien ulkoisten kriisien, kuten pandemioiden, varalle työpaikalla tulee olla käytössä konkreettisia keinoja työkuormituksen hallintaan. Niitä on harvoin sisällytetty työpaikkojen nykyisiin valmius- tai jatkuvuussuunnitelmiin, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta sanoo.

— Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä? kysyy Sallinen.

Pandemioiden lisäksi työpaikan kohtaamia ulkoisia kriisejä voivat olla esimerkiksi kyberhyökkäykset tai sään ääri-ilmiöt.

Työtehtävien muokkaus ja voimavarojen vahvistus auttavat ennalta

Kriisitilanteessa työkuormituksen hallinta onnistuu kahdella tavalla: muokkaamalla työtehtäviä ja vahvistamalla työntekijöiden resursseja. Molempien keinojen onnistunut käyttö auttaa ehkäisemään ylikuormitusta.

Työn muokkauksessa korostuvat ihmisten johtaminen ja tiedonkulku. Työntekijän hyvinvointia tukeva henkilöjohtaminen on kannustavaa sekä viestinnältään avointa, ajantasaista, säännöllistä ja kohderyhmän huomioon ottavaa.

”Valmiussuunnitelmassa on yleensä kuvattu asioiden johtamista. Mutta miten johdetaan ihmisiä?”

Työntekijän voimavarojen vahvistamisessa tärkeää on kriisitilanteiden harjoittelu sekä työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki.

— Työpaikan tuki kattaa kaiken suojavarusteiden tarjoamisesta mielen hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämiseen, erikoistutkija Kati Karhula Työterveyslaitoksesta sanoo.

— Työyhteisön tuki tarkoittaa mahdollisuuksia keskustella työstä ja jakaa siihen liittyviä huolia. Se voi olla myös käytännönläheistä neuvojen tai avun pyytämistä kollegoilta

Työkuormituksen hallinnasta tarvitaan oma suunnitelma

Nykyisten valmius- ja jatkuvuussuunnitelmien lisäksi turvallisuuskriittisillä työpaikoilla tulee olla erillinen suunnitelma työkuormituksen hallinnasta kriisitilanteessa, suosittaa Työterveyslaitos.

— Työkuormituksen hallintaan liittyvät suunnitelmat tulee nostaa viipymättä johdon agendalle. Jotta suunnitelmat olisivat kriisitilanteessa käyttökelpoisia ja tehokkaita, tulee niiden laatimiseen osallistaa laajasti työpaikan eri toimijoita, tutkimuspäällikkö Sallinen sanoo.

Suunnitelman laatimisessa on apuna uusi opas Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä – opas turvallisuuskriittisten alojen työpaikoille. Se on laadittu Työterveyslaitoksen hankkeessa, jossa kehitettiin myös alakohtaiset suositukset pelastusalalle ja ensihoitoon, terveydenhuoltoon sekä ydinvoima-alalle.


Työterveyslaitoksen työkuormitustutkimuksen ytimessä olivat turvallisuuskriittiset toimipaikat, joilla on erityistä merkitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.

Tutkimukseen osallistui seitsemän organisaatiota terveydenhuollon, pelastustoimen ja ydinvoiman tuotannon aloilta. Pelastusalalta ja ensihoidosta mukana olivat Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Myös sisäministeriön pelastusosasto osallistui hankkeeseen.

Tutkimuksen tuloksia esiteltiin webinaarissa 13. kesäkuuta. Palomies-ensihoitaja Anssi Lindqvist kuvasi webinaarin kommenttipuheenvuorossaan työkuormituksen käytännön haasteita Helsingin pelastuslaitoksella.

— Valtaosa henkilöstöstämme työskentelee vuorokauden aikana puolet ajasta pelastusyksikössä ja toisen puolen ensihoidossa. Molemmat työtehtävät ovat toisinaan hyvinkin vaativia, mutta myös keskenään erilaisia. On tärkeää huolehtia riittävistä tauoista ja tietynlaisen työvaran säilymisestä, Lindqvist muistutti.

Työvuoronsa aikana palomies voi altistua jatkuvalle lievälle lämpökuormitukselle, joka voi merkittävästi kasvaa, jos eteen tulee esimerkiksi hälytys huoneistopalon sammutustehtävään. Pandemian aikana vaadittava erityissuojautuminen voi edelleen lisätä lämpökuormaa ensihoitotehtäviin siirryttäessä.

Työpaikan ajantasaista ja avointa viestintää kommentoi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Mika Lankinen.

— Kun työntekijät kohtaavat uuden tilanteen, on tärkeää, että työpaikka kertoo avoimesti myös epävarmuudesta. Esimerkiksi koronapandemian aikana kukaan ei täysin tiennyt, millaisen uhan edessä olimme.


Turvallisuuskriittisissä töissä työkuormitusta voi kriisitilanteessa hallita työtä muokkaamalla ja työntekijän voimavaroja vahvistamalla. Työterveyslaitos on lisäksi antanut alakohtaisia suosituksia työkuormituksen hallintaan pelastajan ja ensihoitajan ammatissa.

Keskeistä on kriisitilanteisiin valmistautuminen, koska kriisin aikana kuormituskeinoihin perehtyminen on erittäin haasteellista.

Pelastajien ylikuormittumisen ehkäisyyn suositellaan erityisesti seuraavia keinoja:

  • tilanteeseen soveltuva johtaminen ja tiedonkulku
  • palautumista edistävät työaikajärjestelyt ja tauotusjärjestelyt
  • selkeät työtehtävät, roolit ja vastuut
  • ammatillisesta osaamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ennakoivasti
  • työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki

Ensihoitajien vastaavia työkuormituksen hallintakeinoja ovat:

  • tilanteeseen soveltuva johtaminen ja tiedonkulku
  • työntekoa tukeva ohjeistukset ja tarkistuslistat
  • kriisitilanteiden säännöllinen harjoittelu etukäteen
  • ammatillisesta osaamisesta ja toimintakyvystä huolehtiminen ennakoivasti
  • työpaikan ja työyhteisön tarjoama tuki

”Kriisitilanteiden harjoittelussa oleellista on, että harjoittelua tehdään riittävästi ja se on todentuntuista.”

Näistä hallintakeinoista on ensilinjan auttajilla tutkittu erityisesti kriisitilanteiden harjoittelua. Tutkimuksissa kriisitilanteiden harjoittelussa korostui ammatillisten taitojen harjoittaminen. Osaamisen vahvistumisen lisäksi se heijastui myönteisesti itseluottamukseen ja kokemukseen omasta resilienssistä eli kriisinkestävyydestä.

— Kriisitilanteiden harjoittelussa oleellista on, että harjoittelua tehdään riittävästi ja sen on todentuntuista. Reaalimaailman harjoitusten lisäksi voidaan hyödyntää virtuaalisia ympäristöjä, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Tarkemmin alakohtaisista suosituksista kerrotaan Työterveyslaitoksen julkaisussa Työkuormituksen hallinta ulkoisessa kriisissä — Suosituksia pelastajien ja ensihoitajien työhön.

Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Dall-E

Lue lisää aiheesta