Pelastustoimen ja ensihoidon monitoimiyksiköiden työturvallisuutta voidaan lisätä useilla eri tavoilla, joista keskeisimmät liittyvät osaamiseen ja vakituiseen työpariin.
Huomiot tehtiin Pohjois-Savon pelastuslaitoksen hankkeessa, jossa selvitettiin ensihoitopalvelujen uusien työmuotojen työturvallisuusnäkökulmia.
Yksiköissä vakituisten työparien nähtiin lisäävän työturvallisuutta. Kun tunnetaan työparin taidot ja osaaminen, pystytään paremmin tukemaan toista ja hahmottamaan mahdollisia työturvallisuusriskejä.
Osaamisen osalta tutkimuksessa nousi esille tarve ensihoitajien pelastustoimen koulutukselle. Osaamisen lisäämisellä pelastustoimen tehtävissä voidaan pienentää työturvallisuusriskejä. Esimerkiksi autopaloissa on riski, että kouluttamaton työpari ei ymmärrä räjähdysvaaraa.
Koulutukseen liittyen koettiin tärkeänä myös yksiköiden sijaisten perehdytys yksikön toimintamalliin.
Vuorovaikutteinen johtaminen lisää työhyvinvointia
Työturvallisuuden johtamisen näkökulmasta toivottiin yleisesti esimiesten kuuntelevan yksiköiden työntekijöiden kehittämisideoita ja lisäävän yksikön kouluttautumismahdollisuuksia.
Vuorovaikutteinen johtaminen tuotiin esille työhyvinvoinnin lisääjänä. Kuuntelemalla työntekijöitä ja antamalla heille mahdollisuus kehittää yksikköä, sitoutetaan samalla myös työntekijöitä yksikön toimintaan.
Lisäksi esimiesten ymmärrys moniammatillisten ja yhden hengen ensihoitoyksiköiden toimintamalleista on tärkeää, jotta yksiköiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia voidaan johtaa niin kentällä kuin hallinnollisesti parhaalla mahdollisella tavalla.
Ennakointikyky tärkeää etenkin yksin työskenneltäessä
Yhden työntekijän ensihoitoyksiköissä puolestaan korostuivat hälytysajon työturvallisuusriskit. Osa yhden hengen ensihoitoyksiköistä ajoi kiireettömien tehtävien lisäksi myös kiireellisissä tehtävissä kahden hengen ensihoitoyksikön tukiyksikkönä. Tällöin yksikön työntekijä joutui tarkkailemaan ympäristöä yksin ja keskittymään samalla navigointiin sekä tehtävään liittyvään viestintään.
Väkivallan kohtaaminen on yleinen riski ensihoidossa ja riski korostuu erityisesti yhden hengen yksiköissä. Ensihoitajien ennakointikyky etenkin yhden hengen ensihoitoyksikössä nähtiin tärkeänä taitona työturvallisuusriskien vähentämiseksi. Työturvallisuusriskiä kasvattaa puutteellinen tieto kohteen turvallisuudesta. Tutkimustuloksissa nousi esille, että tehtävästä tarvitaan enemmän lisätietoja. Niitä ohjataan katsomaan VIRVE-puhelimesta, mutta työturvallisuuden kannalta tämä koettiin riittämättömäksi.
Tutkimus kattoi useita pelastuslaitoksia
Monitoimiyksiköiden työturvallisuutta selvittäneeseen Pohjois-Savon pelastuslaitoksen hankkeeseen osallistuivat Kuopion yliopistollisen sairaalan Ensihoitopalvelut sekä Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Lisäksi hankkeessa olivat mukana toimijoina Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset.
Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston tuella ja sen loppuraportti julkistettiin Pelastusopiston tutkimusraportit-julkaisusarjassa joulukuussa.
Tutkimuksen aineisto sisälsi kaikille sairaanhoitopiireille ja pelastuslaitoksille tehdyn organisaatiokyselyn, moniammatillisten yksikköjen ja yhden henkilön ensihoitoyksikön työntekijöiden haastatteluja sekä kaksi turvallisuuskahvila-keskustelutilaisuutta Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Tutkimuksen tekoaikaan moniammatillisia yksiköitä toimi kuusi kappaletta neljässä maakunnassa: Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa. Yhden hengen ensihoitoyksiköitä toimi yhdeksän kappaletta kuudessa maakunnassa: Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä.
Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 28. huhtikuuta.
