Hätäkeskuslaitoksen tavoite parantaa työhyvinvointia saa työntekijöiltä kiitosta, mutta työntekijät kaipaavat lisää vaikuttamismahdollisuuksia.
Hätäkeskuslaitos lupaa parantaa henkilöstön hyvinvointia ennakoivan työkykyjohtamisen kautta. Hätäkeskuslaitoksen mukaan ennakoivassa työkykyjohtamisessa pyritään vähentämään sairauspoissaoloja edistämällä henkilöstön työhyvinvointia ja tunnistamalla vahvuudet sekä työkykykriisit varhaisessa vaiheessa.
Hätäkeskuslaitos kertoo sairauspoissaolojen kääntyneen laskuun, mutta Suomen Hätäkeskusammattilaiset HALin pääluottamusmies Arto Pirttimaan mukaan syyt ovat moniulotteisempia.
– Koronan väistyminen vaikuttaa, samoin kuin se, että meillä on parempi henkilöstötilanne kuin koskaan aiemmin laitoksen historiassa. Päivystäjien määrä vaikuttaa suoraan työkuormaan ja sitä kautta sairauspoissaoloihin.
Työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteiksi Hätäkeskuslaitos on valinnut osaamisen ja oppimisen, toimintakyvyn työssä, tiimityön sujuvuuden sekä motivaation ja ammattiylpeyden. Painopistealueille on nimitetty prosessien omistajat ja heille tiimit, jotka työskentelevät aiheen parissa.
Työyhteisöissä panostetaan positiiviseen palautteeseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteistyön sujuvuuteen, Hätäkeskuslaitoksesta kerrotaan. Henkilöstö on tarkoitus osallistaa aktiivisesti mukaan kehittämistyöhön.
HAL toivoo aitoa osallistamista ja aikaa keskusteluille
Suomen Hätäkeskusammattilaiset HALin viime lokakuussa toteuttaman jäsenkyselyn tulokset kertoivat auttajien jatkuvista työhyvinvointiongelmista. Hätäkeskuspäivystäjien vastauksissa nousivat esiin liiallinen työn kuormittavuus sekä uupumus.
Työn kuormittavuutta lisääviksi tekijöiksi mainittiin liiallinen työmäärä, toimimaton työvuorosuunnittelu sekä puuttuva mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Pirttimaa pitää hyvänä, että Hätäkeskuslaitos haluaa puuttua esiin nostettuihin ongelmiin, mutta tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan konkreettisia keinoja ja vielä vahvempaa henkilöstön osallistamista.
– Hätäkeskuspäivystäjät eivät tällä hetkellä pääse työryhmiin, joissa päätetään heidän työnkuvistaan tai työnsä kehittämisestä. Työryhmissä on vielä liikaa hallinnollista henkilöstöä ja liian vähän hätäkeskuspäivystäjiä. Työryhmän tulisi ensisijaisesti koostua niistä henkilöistä, joita uudistus koskee.
Ennakoiva työkykyjohtaminen tuo paljon uutta esihenkilötyöhön. Pirttimaa pitää mallia hyvänä, mutta näkee, että kiireisessä työssä sen toteuttaminen voi olla vaikeaa.
– Esihenkilöiden tulee kuunnella, ohjata, tukea ja antaa palautetta työntekijöille. Kaiken toteuttamiselle on varattava riittävästi aikaa.
Pääluottamusmies näkee kehittämiskohteina ennen kaikkea työntekijöiden kuuntelemisen ja sen, että sille varataan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Keskustelu- ja palautekulttuurin kehittäminen on osa tätä työtä.
– Tulee miettiä, millainen palaute on työn kannalta tärkeää ja miten ehdimme palautetta antaa. Vertaistuen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Olisi tärkeää, että kollegoillakin olisi aikaa yhdessä miettiä asioita ja jakaa kokemuksia.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Hätäkeskuslaitos
Lue lisää: Hätäkeskuspäivystäjät haluavat tulla kuulluiksi – Uupuminen on otettava vakavasti
