Työn vaarojen arvioinnissa huomioitava työntekijän ikääntyminen

Uudistunut työturvallisuuslaki edellyttää työnantajaa ottamaan huomioon myös työntekijän yksilölliset työsuojelutoimenpiteet.

Kesäkuussa voimaan tullut työturvallisuuslain muutos tarkensi työnantajan työturvallisuusvelvoitteita. Jo entuudestaan työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on täytynyt huomioida työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja hänen henkilökohtaiset edellytyksensä. Nyt mukaan on lisätty työntekijän ikääntymisen huomioiminen.

Tavoitteena on edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.

Työterveyslaitos suosittelee, että työpaikoilla pohditaan ikääntymiseen liittyviä muutoksia esimerkiksi työkyvyssä, näkökyvyssä ja kognitiivisessa toimintakyvyssä eli tiedon käsittelyssä, ongelmanratkaisussa ja muistamisessa.

Lisäksi työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen on tehty täydennys, jonka mukaan työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi työaikaan, työmäärään tai työtiloihin liittyviä muutoksia.

– Pelastustoimenkin työpaikoilla on huomioitava työntekijöiden erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja se, että nämä edellytykset voivat vaihdella työuran eri vaiheissa. Työtä ja työolosuhteita voi olla tarve mukauttaa yksilöllisten ikämuutosten myötä. Muutostarpeiden arvioinnissa tulee hyödyntää työsuojeluvaltuutettujen asiantuntemusta, työmarkkina-asiantuntija Mikko Laine SPALista sanoo.

– Yksilöllisistä syistä tehdyt työsuojelutoimenpiteet voivat hyödyttää koko työyhteisöä. Jos esimerkiksi työpaikalla otetaan huomioon fyysinen esteettömyys, tilojen käytettävyys paranee kaikille työntekijöille, Laine muistuttaa.

Raskaussuojelu jatkuu synnytyksen jälkeen

Työturvallisuuslain muutoksessa on myös selvennetty raskaussuojelua. Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaa säännöstä on täydennetty maininnalla äskettäin synnyttäneestä ja imettävästä työntekijästä. Muutoksen myötä käy selvemmin ilmi, että raskaana olevan työntekijän lisäksi myös nämä työntekijät kuuluvat säännöksen soveltamisalan piiriin.

Laissa ei tarkemmin yksilöidä työstä tai työolosuhteista raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle aiheutuvia vaaroja, vaan nämä on selvitettävä työpaikalla tehtävässä työn vaarojen arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan huomioon sekä työ ja työolosuhteet että työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet.

– Ensihoitajan ja pelastajan työssä raskaana oleva työntekijä voi altistua muun muassa fyysiselle rasitukselle, infektioille, kemikaaleille ja väkivaltatilanteille, Laine toteaa.

Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Jos erityistä vaaraa ei voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijä tälle sopiviin työtehtäviin ajaksi, jolloin työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa.

Lain henki on, että työntekijän siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole työnantajan ainoa keino puuttua vaaraa aiheuttaviin tekijöihin, vaan käytettävissä on myös muita toimenpiteitä vaarojen torjumiseksi.

Raskaana oleva voi tietyin edellytyksin saada erityisraskausrahaa ja -vapaata. Kela voi myöntää etuuden, jos työntekijä joutuu ennen varsinaisen raskausrahan saamista olemaan poissa työstä, koska altistuu työssään kemiallisille aineille, säteilylle ja tarttuville taudeille.