Suomen pelastustoimen varautumista sotilaallisiin uhkiin on vahvistettava johtamisessa, taktiikassa, varusteissa ja koulutuksessa, arvioivat Ukrainan kokemuksiin perehtyneet tutkijat.
Pelastusopisto on koonnut sisäministeriön toimeksiannosta suosituksia väestönsuojelun kehittämiseksi sen perusteella, millaisia kokemuksia Ukrainalle on kertynyt Venäjän laittoman hyökkäyssodan aikana.
Hankkeen raportin mukaan väestönsuojelun suunnittelussa tulisi varautua laajaan kirjoon erityyppisiä kriisejä sekä tilanteiden muuttumiseen pitkäkestoisen kriisin aikana. Jos väestö joutuu oleskelemaan suojissa säännöllisesti Ukrainan tapaan, suojilta edellytetään parempaa käytettävyyttä, varavoimaa ja internetyhteyden tyyppisiä perusmukavuuksia.
Väestönsuojelun lisäksi raportti sisältää useita suosituksia pelastustoimeen ja pelastustoimintaan liittyen. Pelastustoimen tulee kehittää varautumistaan sotilaallisia uhkia vastaan niin materiaalisen varautumisen, tehtävätaktiikan kuin johtamisjärjestelmänkin osalta.
Materiaalinen varautuminen tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaisten suojavarusteiden sekä paloasemien varmuusvarastojen ja suojautumisen kehittämistä.
Tehtävätaktiikan osalta tulee luoda poikkeusoloihin malleja, joilla vähennetään pelastajiin kohdistuvaa vaaraa. Tällaisia ovat esimerkiksi kohteiden tiedustelu pienillä yksiköillä, yksiköiden hajauttaminen sekä evakuointivalmiuden parantaminen tehtävän aikana.
Johtamisjärjestelmän tasolla tulee muun muassa luoda kykyä tehtävien priorisointiin, sillä aseellisen konfliktin aikana samanaikaisia tehtäviä voi olla poikkeuksellisen paljon.
Tutkijat korostavat, että raportti ei ota kantaa Suomen väestönsuojelun nykytilaan, vaan on tarkoitettu herätteiksi viranomaisten kehitystyölle. Ukrainassa pelastustoimi toimii valtion hätävirasto SESUn alaisuudessa.
Räjähteet ja sortumat vaativat pelastajilta uutta osaamista
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, kuinka tärkeää häiriönsietokyky on yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä. Myös pelastustoimi on joutunut kehittämään häiriönsietokykyään, sillä Venäjä on toistuvasti iskenyt uudelleen pelastajien saavuttua paikalle.
Poikkeusolot ovat synnyttäneet pelastustoimelle uusia suorituskykyvaatimuksia, erityisesti rauniopelastamisessa ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyssä. Myös esimerkiksi miinojen ja muiden räjähteiden tunnistaminen sekä niiltä suojautuminen on osoittautunut tärkeäksi.
Suomelle tutkijat suosittelevat säännöllisyyden ja käytännönläheisyyden vahvistamista poikkeusolojen harjoittelussa. Asiantuntijoiden mukaan pelastustoimi Ukrainassa ei ollut harjoitellut riittävän usein, eivätkä harjoitukset olleet tarpeeksi realistisia valmistamaan pelastajia ja päällystöä tositilanteeseen.
Kalustoresurssien osalta huomiota tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi pelastusajoneuvojen ja niiden renkaiden sekä sammutusletkujen ja -vaahdon suureen kulutukseen ja saatavuuteen.
Poikkeusoloissa pelastustoimen on varauduttava myös uusiin tehtäviin, kuten ruoan ja veden jakeluun sekä vainajien käsittelyyn. Ukrainassa humanitaarinen apu siviileille ja menehtyneiden etsintä ovat työllistäneet laajasti valtion pelastustoimen henkilöstöä.
- Raportti ”Ukrainan opit: Ukrainan sodan vaikutukset siviiliyhteiskuntaan sekä väestön suojaaminen sodan aikana” on luettavissa Pelastusopiston sivulta
SPAL: Pelastustoimen varauduttava vahvemmin poikkeusolojen pelastustoimintaan – edellyttää uutta rahoitusta
Ukrainan kokemukset osoittavat, että Suomessa on vahvistettava pelastustoimen varautumista maan puolustustilaan niin johtamisessa, taktiikassa, varustelussa kuin koulutuksessa. Poikkeusolot vaativat pelastajilta uutta osaamista esimerkiksi rauniopelastamisessa ja räjähteiltä suojautumisessa.
– Pelastustoiminnan on varauduttava puolustustilan aikaiseen operointiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi teknistä, taktista ja viestinnällistä koulutusta pelastushenkilöstölle. Myös pelastajien suojavarusteet on päivitettävä asianmukaisiksi, vt. järjestön johtaja Pasi Jaakkola Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALista sanoo.
Varusteiden parantamista on esittänyt myös sisäministeriön työryhmä, joka selvitti suoja-asujen kehitystarpeita. Sen mukaan jatkossa tulee huomioida pelastushenkilöstön varautuminen poikkeusoloihin esimerkiksi ballistisilla suojavarusteilla.
SPALin tietojen mukaan pelastuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle on toistaiseksi järjestetty vain marginaalisesti tai ei lainkaan puolustustilan aikaisten kyvykkyyksien opetusta ja harjoituksia.
– Pelastuslaitosten varautuminen poikkeusoloihin edellyttää tietysti resursseja. Pelastusopistolle, Helsingin pelastuskoululle sekä pelastuslaitoksille onkin välittömästi varattava näiden tarvitsemat määrärahat. Asiaa ei voida siirtää enää yhtään pidemmälle, Jaakkola toteaa.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Ukrainan sisäministeriö
