Vakavien onnettomuuksien pelastustyöhön on tarjolla uusia tehokkaita teknologioita, jotka parantaisivat pelastushenkilöstön työturvallisuutta. Niiden käyttöönottoa pelastustoimessa pitäisi saada nopeutettua, sanoo kehitystyötä vuosien ajan tehnyt FT Jaana Kuula Jyväskylän yliopistosta.
Syyskuun lopussa päättyi mittava Euroopan komission rahoittama TOXI-Triage-hanke, jossa kehitettiin menetelmiä entistä nopeampaan pelastustyöhön ja väestönsuojeluun kemiallisten aineiden onnettomuuksissa.
Nelivuotisessa hankkeessa oli mukana parikymmentä toimijaa kahdeksasta maasta. Suomesta työhön osallistui Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta.
Jyväskylän yliopiston vastuulla oli kehittää prototyyppi uudesta vaarallisten aineiden tunnistus- ja varoitusjärjestelmästä, joka perustuu hyperspektri- ja mobiiliteknologiaan. Se havainnollistaa, kuinka uhka-aineet voidaan tunnistaa pitkän matkan päästä nopeasti ja ilman näytteen ottoa (lue teknologiasta tarkemmin Jyväskylän yliopiston tutkimusuutisesta).
Hankkeen aikana toteutettiin kaksi suurta operatiivista kriisinhallinta- ja pelastusharjoitusta, joista ensimmäinen järjestettiin Ateenassa viime vuonna ja toinen Mikkelissä tämän vuoden toukokuussa. Etelä-Savon pelastuslaitos osallistui harjoitukseen, jossa viranomaiset saivat hälytyksen Mikkelin torilla tapahtuneesta kemiallisesta onnettomuudesta.
Toukokuussa Mikkelissä järjestetyssä TOXI-Triage-hankkeen TX Disperse -harjoituksessa skenaariona oli tappava kemikaali, joka levisi keskelle toria ajetusta autosta.
Jyväskylän yliopiston kehittämään hyperspektritunnistukseen perustuva hälytys vastaanotettiin pelastusviranomaisen johtokeskuksessa ennen kuin onnettomuuspaikalta ehdittiin soittaa hätänumeroon.
Hälytys sisälsi tarkat aine-, sijainti- ja aikatiedot, joiden ansiosta pelastajat pystyivät varustautumaan nopeasti tilanteeseen oikeanlaisilla suojavarusteilla.
Tutkijoiden mukaan menetelmän edut ovat merkittävät esimerkiksi pelastuslaitoksen, ensihoidon ja poliisin henkilöstön työturvallisuuden kannalta.
Mikkelin harjoituksen skenaariossa torialuetta valvoi hyperspektrikamera. Teknologia tunnistaa vaaralliset aineet pitkän matkan päästä, tilanteesta ja olosuhteista riippuen jopa kilometrien päästä.
Nykyään vastaavissa hälytyksissä käytetään paikan päältä tai RPAS-laitteiden (drone) avulla otettavia näytteitä. Kun uudessa menetelmässä kemialliset uhka-aineet tunnistetaan etänä, vaara-alueelle ei tarvitse lähettää ihmisiä tai robottilaitteita tietämättä, miten tilannetta vastaan tulisi suojautua.
Teknologiaa tarjolla, käyttöönotto takkuaa
Tutkimushankkeen yhteydessä Jyväskylän yliopistolla on tehty huomio siitä, miten uusien teknologioiden saamisessa viranomaisten operatiiviseen käyttöön on harmillisen isoja esteitä.
– Tämä tuli esiin TOXI-Triage-hankkeessa, mutta saman olen havainnut useissa muissakin teknologian kehittämishankkeissa turvallisuussektorin kanssa. Teknologian käyttöön vienti tai edes viranomaiskäyttöön testaaminen kestää pitkään ja on hankalaa, kertoo TOXI-Triagen projektipäällikkönä omalla vastuualueellaan toiminut FT Jaana Kuula.
– Laite- ja järjestelmäkehittäjät eivät yksinään pysty nopeuttamaan viranomaisten hankinta- ja käyttöönottoprosesseja.
Pitkien kehittämisprosessien jälkeen testaaminen ja sertifiointi vievät aikansa. Ongelmiin törmätään, kun innovaatiot tulisi saada sisällytettyä viranomaisten vakiintuneisiin toimintamalleihin.
Jaana Kuula on tunnistanut useita syitä teknologian käyttöönoton hitaudelle. Harjoitusten perusteella uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii muutoksia erityisesti viranomaisten kenttätoiminnan malleihin.
– Eri teknologiat mittaavat ja esittävät vaarallisten aineiden tunnistustulokset eri tavoilla, jolloin myös niiden sisällyttäminen viranomaisten tilannekuva- ja kenttäjohdon järjestelmiin vaatii kehittämistyötä.
Mikkelin FTX Disperse -harjoituksessa uhrien hoitoon saamisella oli kiire.
Viranomaisten hankinta- ja kilpailutusprosessit ovat hitaita kaikilla julkisen sektorin toimijoilla, mutta turvallisuussektorilla on vielä omat hidasteensa, Kuula toteaa.
– Edellisessä hankkeessa, jossa kehitimme suuren yleisön mobiilihälytysjärjestelmää, pääsimme hyvin testaamaan sekä pelastuslaitoksen että poliisin kanssa hankkeen aikana. Tutkijoiden kanssa työ onnistui, mutta kun poliisin olisi pitänyt testata teknologiaa itse, siihen ei päästy hankintasäännösten takia.
Raha ei yksin ratkaise, vaan teknologiaan tutustuminen
Pelkkä laitehankintoihin varattujen määrärahojen nosto ei Kuulan mukaan riitä, vaan uudet teknologiat ja menetelmät tulisi ensin saada tehtyä viranomaisille laajasti tutuiksi.
Koko viranomaissektorilla tulisi määritellä ja harjoitella uudet pelastustoiminnan ja kriisinhallinnan operatiiviset toimintamallit, joissa uudet teknologiat olisivat rutiininomainen osa jo aiemmin opittua nopeisiin ja kriittisiin tehtäviin suunniteltua toimintatapaa, Kuula esittää.
Esimerkiksi oikeanmalliset dronet tulisi osata valita kulloisenkin käyttötilanteen mukaan ja niiden pelastustöille aiheuttamat lisäriskit tulisi voida hallita kaikissa tilanteissa. Kuulan mukaan harjoituksissa saatiin näyttöä siitä, että onnettomuuspaikalla käytetyt dronet voivat itse asiassa levittää vaarallista kemikaalia niin, että pelastushenkilöstö ja uhrit altistuvat lisää vaaralliselle aineelle. Lisäksi dronet voivat esimerkiksi akun tai tietoliikenteen häiriöiden vuoksi karata ohjaajien hallinnasta ja iskeytyä pelastajiin tai uhreihin.
Etätunnistusteknologia nopeuttaa pelastusviranomaisen toimintaa ja henkilöstön työturvallisuutta
TOXI-Triage-hankkeessa kehitetyn etätunnistusteknologian edut ovat selvät: se nopeuttaisi pelastusviranomaisen toimintaa ja johtamista, parantaisi pelastushenkilöstön työturvallisuutta ja nopeuttaisi onnettomuuden uhrien hoitoon saamista.
Euroopan komission rahoitus on päättynyt, mutta jatkohanke on mahdollisesti saamassa rahoituksen, Jyväskylän yliopistolta kerrotaan. Sen turvin tehtäisiin standardoimis- ja harmonisointityötä niin, että uusia teknologioita voitaisiin yhdenmukaistaa viranomaiskäytössä kaikkialla Euroopassa.
Suomessa kehitetyn etätunnistuksen lisäksi TOXI-Triage poiki kaikkiaan parikymmentä uutta menetelmää pelastustyöhön. Menetelmillä pyritään parantamaan paljon uhreja aiheuttavien kriisien hallintaa ja nostamaan vakavasti loukkaantuneiden potilaiden selviytymisastetta.
Kuvat: Etelä-Savon pelastuslaitos / Jyväskylän yliopisto
