Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella valmistellaan vaaratilanteiden toimintamallia ja koulutusta pelastuslaitosten henkilöstölle.
Pelastuslaitoksissa on tunnistettu ensihoito- ja pelastustehtävien asiakas- ja potilaskohtaamisiin liittyvien vaaratilanteiden merkittävä kasvu. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilaston mukaan henkilöstön ilmoitukset väkivalta- ja uhkatilanteista yli kaksinkertaistuivat vuosien 2014–2018 välillä. Vuonna 2020 ilmoituksia tehtiin 343 kappaletta. Pelastusalalla on arvioitu, että tilastoihin kirjautuu vain osa uhkatilanteista.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on käynnissä sisäministeriön rahoittama hanke, jossa tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten toimintamalleja vaara- ja uhkatilanteissa.
Hankkeessa tuotetaan ennakointiin perustuva toimintamalli ja koulutusmateriaali peruskoulutukseen, osaamista ylläpitävään koulutukseen sekä kouluttajakoulutukseen. Toimintamallin kehittämisessä tavoitteena on muun muassa selkeyttää toimintaa moniviranomaistilanteissa.
— Työpaikat toteuttavat uhkatilannekoulutuksia, mutta sisältö ja kouluttajien kirjo on laaja. Näihin asioihin pyrimme saamaan yhtenäisyyttä, kertoo projektipäällikkö ja palomies-ensihoitaja Tuomas Puukko.
Ensimmäisessä vaiheessa kouluttajakoulutusta pilotoidaan Uudenmaan pelastuslaitoksilla. Myöhemmin sekä kouluttajakoulutuksen että henkilöstökoulutuksen materiaali tulee pelastusalan yhteiseen käyttöön Koulumaali-verkko-oppimisympäristöön.
Valmiuksia uhkan ennakointiin
Hankkeessa valmisteltu toimintamalli pohjautuu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella muutama vuosi sitten toteutettuun koulutukseen, johon osallistui koko ensihoito- ja ensivastetyötä tekevä ensihoito- ja pelastushenkilöstö, noin 300 työntekijää. Koulutuksessa opeteltiin tekniikoita ja tapoja uhkaavien tilanteiden tunnistamiseksi.
— Useat osallistujat kertoivat saaneensa käytännöllisiä oppeja, joiden avulla he ovat työtehtävillään välttäneet uhkatilanteiden kehittymisen väkivaltaisiksi. Palaute on parasta, mitä kouluttajina voimme saada ja vahvistaa sitä käsitystä, että uhkatilannekoulutukselle on tarvetta, sanoo Puukko.
Koulutusmateriaali ohjaa työntekijää huomaamaan, että ”työturvallisuus lähtee omasta ajattelusta”.
— Pyrimme antamaan valmiuksia entistä parempaan tilanteiden ja tapahtumien ennakointiin, jotta vaarallisiin tilanteisiin ei ajauduttaisi.
Koulutuksen sisältö muodostuu viidestä osasta: lainsäädäntö ja sen merkitys operatiivisessa toiminnassa, ennakoiva työturvallinen toimintamalli, toiminta rikospaikalla, toimintamalli kohdattaessa odottamaton uhka ja toimintamalli vaara- tai uhkatilanteen jälkeen.
Koulutusmateriaali yhtenäiseksi yhteisvoimin
Selvitysten perusteella lähes jokainen ensihoidossa työskentelevä on kohdannut väkivaltaa tai sen uhkaa työuransa aikana. Ammattiliittojen SPALin, SEHLin ja Tehyn viime vuonna toteuttaman kyselyn mukaan sanallinen uhkailu ja väkivaltainen käytös ovat jokapäiväistä ensihoidon tehtävillä. Hälyttävän usein tilanteisiin liittyy teräase tai ampuma-ase.
Sisäministeriön rahoittama hanke päättyy vuoden lopussa, mutta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksessa toivotaan, että uhkatilannekoulutuksen kehittämiselle löytyisi jatkossakin rahoitusta.
— Jotta toimintamallin käyttöönotto ei jäisi tämän hankkeen päätyttyä jokaisen itseopiskelun varaan, tulee kouluttajakoulutusta tulevina vuosina jalkauttaa ensihoidon ja pelastustoimen työpaikoille, Puukko toteaa.
Toinen odotus koskee valtakunnallisen yhteistyön aitoa käynnistymistä ja koordinointia.
— Kunpa vihdoin päästäisiin siihen, että kaikki toimijat tekevät työtä yhdessä — pelastuslaitokset, sairaanhoitopiirit sekä sisäministeriö. Toistaiseksi kaikki työnantajat ovat halunneet kouluttaa henkilöstöä omalla tavallaan ja mielellään omilla materiaaleilla. Aihepiiriin vihkiytyneitä kouluttajia on valtakunnassa suhteellisen vähän, joten olisi tärkeää tehostaa heidän välistä yhteistyötä.
Kouluttajien yhteistyöllä koulutusmateriaalin käytettävyys laajenisi, kun siinä olisi vaihtelevasti mukana erilaisten työpaikkojen kokemuksia ja käytäntöjä.
Kuva: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
