Ensihoitajat kohtaavat väkivaltaa useimmiten ambulanssissa tai yksityisasunnossa. Tekijänä on yleensä asiakas.
Ensihoitopalveluissa kohdattiin yhteensä 363 uhka- tai väkivaltatilannetta vuonna 2023. Luku on kaksinkertainen kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön tekemien ilmoitusten määrä on hetkellisen notkahduksen jälkeen palannut vuosien 2018—2020 korkeammalle tasolle.
Tieto perustuu pelastuslaitosten kumppanuusverkoston keräämiin tietoihin uhka- ja väkivaltailmoituksista. Yksi selitys ilmoitusmäärän kasvuun löytyy tiedonkeruun uudistuksesta.
— Tilastoinnissa on mukana aiempaa enemmän palveluntuottajia. Myös tilaston kattama tehtävien kokonaismäärä on entistä suurempi, noin 600 000 tehtävää. Kuitenkin samalla nähdään, että uhkatilanteiden suhteellinen osuus tehtävien määrästä kasvoi myös, ensihoitomestari Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo.
Tilaston valossa ensihoitotehtävissä koettiin laskennallisesti yksi uhka- ja väkivaltatilanne jokaista 1 753 tehtävää kohti. Eniten ilmoituksia suhteessa ensihoidon kokonaistehtävämäärään tehtiin Itä-Uudellamaalla. Keskimääräistä enemmän tapauksia kirjattiin myös Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.
Ennakkotieto tarjolla vain osassa tehtäviä
Yleisimpiä olivat sanallisen väkivallan tai muuten henkiseksi väkivallaksi kirjatut ilmoitukset, joita oli 43 prosenttia kaikista ilmoituksista. Lievää fyysistä väkivaltaa esiintyi 32 % tapauksissa. Vakavaa väkivaltaa, jonka seurauksena oli kipua tai vammoja, kirjattiin koko maassa 35 kappaletta vuoden 2023 aikana.
Ilmoituksista suurin osa (87 %) johtui ensihoitopalvelun asiakkaiden käyttäytymisestä. Muissa tapauksissa tekijöinä olivat ulkopuoliset tai omaiset. Arvio tekijän päihtymyksestä kirjattiin 76 %:iin ilmoituksista.
Ensihoitajat raportoivat uhkasta ja väkivallasta työnantajan edustajalle 77 % tapauksista, ja poliisille asia eteni 15 % tapauksista. Rikosilmoitus tehtiin 11 kertaa.
Ilmoituksista selviää, että 85 % tapauksista ensihoidon henkilöstöllä ei ollut ennakkotietoa mahdollisesta väkivallan uhkasta.
— Valtaosassa tilanteista väkivalta tulee yllättäen, ja se kertoo ensihoitotyön perusluonteesta. Harvoin ensihoitajat saavat hätäpuhelun perusteella ennakkotietoa kohteessa olevien henkilöiden aggressiivisuudesta, Lehtola toteaa.
Ambulanssi uhkatilanteiden yleisin paikka
Yleisimmin uhka- ja väkivaltatilanteet tulivat eteen ambulanssin sisällä ja toiseksi yleisimmin yksityisasunnoissa. Ambulanssien osuus korostuu viime vuoden tilastossa. Tämän syytä on Lehtolan mukaan pohdittu kumppanuusverkoston asiantuntijoiden kesken.
— Koronapandemian aikana ensihoitoon kehittyi käytäntö, jossa infektio- ja koronaoireita kysyttiin puhelimessa. Ensihoitaja soittaa matkalta, tiedustelee ja pyytää potilasta tulemaan valmiiksi ulos asunnostaan, jotta hänet voidaan ottaa suoraan ambulanssiin. Ennakkosoiton säilyminen työkulttuurissa voi selittää ambulanssissa tapahtuvien uhka- ja väkivaltatilanteiden suurentunutta osuutta ilmoituksissa, Lehtola sanoo.
Valtaosassa tilanteista väkivalta tulee yllättäen, ja se kertoo ensihoitotyön perusluonteesta.
Ambulanssissa työskentelyllä on omat etunsa ja haasteensa työturvallisuuden kannalta.
— Auto on ensihoitajille tuttu ja hallittu ympäristö, mutta samalla ahdas tila, jossa on vaikeaa ottaa etäisyyttä tai paeta uhkaavia tilanteita. Tämä tekee ambulanssista sekä turvallisen että haastavan ympäristön.
Kouluttajat käynnistivät yhteistyön
Kumppanuusverkosto on kerännyt tilastoja uhkasta ja väkivallasta jo kymmenen vuoden ajan. Tietoja uutisoitaessa on aiemmin korostettu sitä, että tilastot paljastavat vain osan ensihoitotyön väkivallasta. Usein työyhteisössä käy niin, että kun henkilöstö kohtaa astetta vakavamman tilanteen, ilmoituksissa nähdään tämän jälkeen nousu ylöspäin.
— Edelleen muistutamme uhkatilanteiden ilmoittamisen tärkeydestä. Ensisijaista ei kuitenkaan ole ilmoitusten suuri määrä, vaan työturvallisuuden kehittäminen, toteaa Lehtola.
Ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden kouluttajat ovat äskettäin perustaneet valtakunnallinen työryhmän. Ilmoitusten ja tilastoinnin kautta kouluttajat voivat saada tietoa kentällä havaituista ilmiöistä, joihin voidaan tarjota kohdennettua koulutusta.
Teksti ja kuva: Mikko Terävä
Poliisi ampui ensihoidon henkilöstön uhkaajaa
Juuri kumppanuusverkoston tilastojen julkaisun alla sattui Porissa uhkatilanne, jossa poliisi käytti ampuma-asetta vaarallisesti käyttäytyneen henkilön pysäyttämiseksi.
Poliisi sai 17. toukokuuta hälytyksen kerrostalon pihamaalle, jossa henkilö käyttäytyi uhkaavasti ensihoidon henkilöstöä kohtaan. Henkilö jatkoi uhkaavaa käytöstään astalon kanssa, jolloin poliisi joutui käyttämään ampuma-asetta vaarallisen toiminnan pysäyttämiseksi. Uhkaaja loukkaantui, mutta sivullisille tilanteesta ei aiheutunut vaaraa.
Rikoslain muutos sisältyy hallituksen ohjelmaan
Hallitus aikoo parantaa hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa väkivaltatilanteissa virkamiehen suojaa vastaavaksi. Toimi sisältyy Orpon hallituksen ohjelmaan.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on pitkään esittänyt rikoslain muutosta niin, että ensihoitohenkilöstöön kohdistuvan väkivallan tai sillä uhkailun seuraamukset vastaisivat virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rangaistuksia.
Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä auttajan arvostuksen ja yleisen oikeustajun, mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat yhteiskunnallisen viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.
