Monissa maissa on säädetty tai ehdotettu lakeja ensilinjan auttajien suojelemiseksi väkivallalta.

Suomessa on jo vuosia keskusteltu rikoslakimuutoksesta, joka vahvistaisi ensihoito- ja pelastustehtävissä työskentelevien suojelua yhä yleisemmiltä uhka- ja väkivaltatilanteilta. Suomi ei ole asiassa yksin, vaan kasvava väkivallan ilmiö huolestuttaa myös kansainvälisesti.

Kanadan parlamentissa on vuosina 2023 ja 2024 tehty kaksi lakiesitystä rikoslain muuttamiseksi siten, että rikossyytteitä ja rangaistuksia ensihoidon ja pelastusalan henkilöstöön kohdistuvista hyökkäyksistä tiukennettaisiin. Toistaiseksi aloitteet eivät ole edenneet lainsäädäntöön asti.

Lakiesitykset ovat saaneet tukea ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstöltä. Palomiesten edustajat ovat ilmaisseet huolensa väkivaltaisten hyökkäysten yleistymisestä ja korostaneet, että lainsäädäntöä tarvitaan henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi. Väkivallan juurisyihin, kuten eriarvoisuuteen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin, on puututtava yhteiskunnallisin toimin. Lainsäädäntöä tarvitaan täydentämään näitä toimenpiteitä, palomiehet huomattavat.

Kanadassa huomiota ovat herättäneet uutiset yllättävistä väkivaltatapauksista. Torontossa palomiestä lyötiin kasvoihin rutiininomaisen tarkastustehtävän aikana, ja Winnipegissä pelastuslaitoksen työtekijää puukotettiin ensihoitotehtävän yhteydessä.

Lainsäädäntöä tarvitaan henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi.

Samankaltaisia lakialoitteita kuin Kanadassa on laadittu myös Yhdysvaltojen kongressissa ja Uuden-Seelannin parlamentissa. Useissa muissa maissa lainsäädäntöä on jo tiukennettu.

Iso-Britanniassa säädettiin 2018 laki, joka nosti erityiseksi rikokseksi väkivallan, joka kohdistuu hätätyöntekijään. Kaksi vuotta myöhemmin lainsäädäntömuutoksella korotettiin väkivallasta määrättävää enimmäisrangaistusta. Lainsäädännön suojaama hätätyöntekijä kattaa käytännössä useita ammattiryhmiä, kuten poliisin ja vankeinhoitohenkilöstön sekä pelastuspalveluiden ja terveydenhuollon työntekijät.

– Julkisen sektorin työntekijät tekevät poikkeuksellista työtä puolestamme. Heidän on voitava tehdä työnsä ilman pahoinpidellyksi joutumisen pelkoa. Viestimme on selvä — väkivaltaa ei suvaita, totesi oikeusministeri Rory Stewart Independent-lehden mukaan.

”Viestimme on selvä – väkivaltaa ei suvaita.”

Australian Victorian osavaltiossa on myös vuodesta 2018 asti ollut voimassa laki, joka luokittelee pelastustyöntekijän vahingoittamisen niin sanotuksi ensimmäisen luokan rikokseksi (category 1 offence). Lain suojan piirissä ovat muun muassa palomiehet, ensihoitajat ja poliisit, ja sen nojalla tuomitut rangaistukset ovat aina vankeutta.

Uuden Etelä-Walesin osavaltio on myös huomioinut etulinjan työntekijöiden suojaamisen. Vuonna 2022 voimaan tullut laki tiukensi ensihoidon ja pelastuspalvelun työntekijöihin kohdistuvasta väkivallasta määrättäviä rangaistuksia. Uudistuksen myötä rangaistukset nostettiin samalle tasolle kuin poliisien ja vankeinhoidon virkamiesten pahoinpitelystä tuomittavat rangaistukset.

Sinivalosabotaasista määrättävä rangaistus on aina vankeutta.

Ruotsissa on ollut vuodesta 2020 voimassa niin sanottu sinivalosabotaasilaki, jonka tarkoituksena on suojata ensihoidon, pelastustoimen ja poliisin työntekijöitä väkivallalta ja häirinnältä. Laki määrittelee sinivalosabotaasiksi toiminnan, joka vakavasti vaarantaa, estää tai viivästyttää tehtävien hoitamista. Sinivalosabotaasista määrättävä rangaistus on aina vankeutta.

Keskustelu hälytystehtävien ja niitä suorittavan henkilöstön turvallisuuden parantamisesta on Ruotsissa jatkunut sinivalosabotaasilain säätämisen jälkeen. Oikeusministeriön tammikuussa 2024 valmistunut mietintö sisältää useita ehdotuksia julkisen sektorin työntekijöiden suojan vahvistamiseksi. Ehdotuksissa esitetään muun muassa ankarampia enimmäisrangaistuksia virkamiehiin kohdistuvasta väkivallasta ja uhkailusta.

Hallitus aikoo parantaa hoito- ja pelastushenkilökunnan oikeussuojaa väkivaltatilanteissa virkamiehen suojaa vastaavaksi. Toimi sisältyy Orpon hallituksen ohjelmaan.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on pitkään esittänyt rikoslain muutosta niin, että ensihoitohenkilöstöön kohdistuvan väkivallan tai sillä uhkailun seuraamukset vastaisivat virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen rangaistuksia. Rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä auttajan arvostuksen ja yleisen oikeustajun, mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat yhteiskunnallisen viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitajia ja pelastustoimen työntekijöitä kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.

Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiehdotuksen, jonka mukaan poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttaminen ja haittaaminen säädetään erikseen rangaistavaksi. Tavoitteena on vahvistaa poliisien, pelastajien ja ensihoitajien rikosoikeudellista suojaa sekä turvata poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista. 

Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Pixabay

Lue lisää aiheesta