Terveydelle vaarallisia PAH-yhdisteitä kertyy sammutustehtävillä sammutusasun eri kerroksiin ja myös muihin suojavarusteisiin. Nyt Pelastusopistolla on selvitetty, millä tekniikalla varusteet saa puhdistettua mahdollisimman tehokkaasti altistavista aineista.
Pelastusopistolla päättyi juuri kaksivuotinen Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen -hanke (SAVE-hanke). Hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella, millaisia puhdistuskäytäntöjä pelastuslaitoksilla on tällä hetkellä, sekä tutkittiin erilaisten puhdistustekniikoiden tehoa ja kustannuksia.
Vesipesu on edelleen yleisin tapa puhdistaa sammutusasu savusukellustehtävän jälkeen. Pesu tulisi tehdä mahdollisimman pian tehtävän jälkeen. Vesipesu yksinään ei kuitenkaan riitä poistamaan haitallisia yhdisteitä sammutusasun eri kerroksista, vaan sen lisäksi suositellaan edistyneempiä puhdistusmenetelmiä, esimerkiksi sammutusasun puhdistamista vähintään kerran vuodessa nestemäisellä hiilidioksidipesulla. Menetelmä on jo käytössä eri puolilla maailmaa, mutta Suomessa sitä ei vielä ole.
– Nestemäinen hiilidioksidipesu puhdistaa tehokkaasti myös sammutusasun keskikerroksen, mutta menetelmä on huomattavan kallis. Suomessa järkevintä olisi perustaa yksi iso laitos, jossa pestäisiin kaikkien laitosten varusteet, Pelastusopiston erikoistutkija Juha Laitinen sanoo.
Nestemäisen hiilidioksidipesun hinta yhdelle sammutusasulle on Pelastusopiston arvion mukaan 68 euroa, kun taas pelkän vesipesun hinta on noin 2,6 euroa yhtä sammutusasua kohti. Jo nyt pelastuslaitoksilta on lähetetty poikkeuksellisen likaisia sammutusasuja nestemäiseen hiilidioksidipesuun Belgiaan, mutta yleinen toimintamalli ei ole.
Säännöllinen pesu matalassa lämpötilassa on paras vaihtoehto
Tutkijoiden mielestä positiivista oli se, että pelastuslaitokset suhtautuvat altistumisten vähentämiseen asiaankuuluvalla vakavuudella.
– Pelastuslaitokset ovat laatineet ohjeistuksia, jotka otetaan tosissaan. Myös vanhaa rakennuskantaa on pyritty muokkaamaan mahdollisuuksien mukaan niin, että likaisen ja puhtaan puolen voisi pitää erillään, Pelastusopiston tutkija Riikka Salmi sanoo.
Käytännöt kuitenkin vaihtelevat paljonkin pelastuslaitoksen vahvuuksien, koon ja sijainnin mukaan. Jos vahvuudet eivät ole kunnossa, likaisia varusteita ei välttämättä ole mahdollista kuljettaa erillisellä kuljetuksella. Myös pesukoneiden huoltoon tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Kyselytutkimuksen perusteella valtaosa pelastuslaitoksista on ohjeistanut pesemään sammutusasut 60 asteen lämpötilassa. Kokeiden perusteella jo 40 asteen pesuohjelma riittää.
– Pesutehon kannalta näissä ei ole isoja eroja. Matalampi lämpötila säästä myös energiaa ja pidentää varusteiden käyttöikää, Laitinen toteaa.
Hankkeessa tutkittiin myös, onko kuivaustekniikalla vaikutusta pitoisuuksiin. Ennakko-oletuksena oli, että rumpukuivaus poistaisi hiukkasia enemmän kuin kuivaaminen kuivaushuoneessa tai -kaapissa. Vaikutusta ei kuitenkaan havaittu.
Positiivinen havainto oli, että myös viisi vuotta vanhoissa sammutusasuissa ihoa vasten oleva kerros oli testeissä edelleen kaikista puhtain ja puku näytti suojaavan käyttäjäänsä erittäin hyvin.
– Tärkeintä on muistaa, että pukua ei päästetä likaantumaan liikaa. Kun pukua pestään harvoin, lika pinttyy pukuun ja puhdistaminen on vaikeampaa, Laitinen sanoo.
Merkittävää on myös muiden varusteiden oikeaoppinen puhdistaminen. Erityisesti lämpökameroiden puhdistaminen on havaittu haasteelliseksi, sillä valmistajat eivät suosittele otsonointipuhdistusta, mutta perinteinen pyyhkäisytekniikka ei ole lämpökameralle riittävä. Koko kameran vetyperoksidikäsittely, samoin kuin kameran suojapussin peseminen teollisuuspesukoneessa paransi merkittävästi puhdistustulosta.
– Suojapussien poistaminen on kuitenkin koettu hankalaksi, joten niitä ei ole siksi yleensä irrotettu, Salmi harmittelee.
Riikka Salmi tekee väitöskirjaa pelastajien altistumisesta tutkimalla varusteita ja niiden puhdistuskäytäntöjä. SAVE-hanke on osa väitöskirjatutkimusta. Väitöskirjassa selvitetään myös, mitä PAH-yhdisteille tapahtuu pesun aikana ja onko mahdollista, että osa yhdisteistä muuttuu pesun aikana entistä haitallisempaan muotoon.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Juha-Pekka Laakso
