Vuoden palomies 2022 -tunnustuksen saaja Matti Honkanen pitää tärkeänä, että Suomessa pelastustoimessa on laaja joukko turvallisuuden tekijöitä – niin vakinaisia kuin sopimuspalokuntalaisiakin.
– Tämä on joukkuepeliä, ja pelaamme yhteiseen maaliin. Useilla alueilla vaaditaan vakinaisten ja sopimuspalokuntien yhteistyötä, että ihmisten turvallisuus pystytään takaamaan. Kaikilla meillä on oma roolimme ja asemamme siinä yhteisössä, Matti Honkanen sanoo.
Honkanen sai tunnustuksen 18. tammikuuta Vuoden palomies 40 vuotta -juhlan yhteydessä. Vuoden palomies valittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1982, ja samana vuonna Honkanen aloitti kesäsijaisena Savonlinnan palolaitoksella.
Sijaisuus vei miestä eteenpäin, ja pelastusalalla työskentelevät toverit jääkiekkojoukkueesta saivat kiinnostuksen voimistumaan entisestään. Muutamaa vuotta myöhemmin Honkanen hakeutui terveydenhoitoalan oppilaitokseen.
– Silloin palomiestutkintoon kuului kolmen kuukauden sairaankuljettamisen jakso, mutta halusin vähän syvällisempää osaamista. Suoritin ensin lääkintävahtimestari–sairaankuljettaja-tutkinnon ja heti sen perään hakeuduin palomieskurssille, Honkanen muistelee.
Pelastustoimen johtaminen kehittyy yhteistyön kautta
Honkasen valintaa Vuoden palomieheksi 2022 perusteltiin muun muassa pelastustoimen johtamismenetelmien kehittämisellä. Kiinnostus johtamista kohtaan heräsi vähitellen, kun Honkasen oma jääkiekkoura loppui ja hän alkoi valmentamaan juniorijoukkueita.
– Valmentaminen on myös johtamista ja ihmisiin vaikuttamista.
Honkanen sai ensikosketuksen opetukseenkin puolivahingossa pian valmistumisensa jälkeen, kun valtion palo-opistoon Espoon Otaniemeen haettiin harjoitusmestaria.
– Soitin silloiselle rehtorille, arvostetulle Erkki Jaakkolalle ja kyselin paikoista. Kerroin, että olen kokematon kouluttaja, juuri valmistunut, mutta olisin kiinnostunut. Puhelun jälkeen laitoin paperit ja tulin valituksi.
Harjoitusmestarin työnkuva oli pitkälti samanlainen kuin nykyisten opettajien: oppituntien ja käytännön harjoitusten vetämistä palomiesopiskelijoille.
– Kokemattomana kouluttajanuorena sain erittäin paljon kokemusta ja vahvistusta sille, että tämä voisi olla osa tulevaisuuttani.
Nyt Honkanen on toiminut Pelastusopiston yliopettajana jo 20 vuotta. Kuluneiden vuosikymmenten aikana hän on ollut kehittämässä pelastustoimen verkkokoulutusalustaa Koulumaalia, pelastustoiminnan johtamisen osaamiskartoitusmalleja ja sähköistä arviointisovellusta. Myös pelastustoiminnan johtamisen käsikirja ja valtakunnalliset suuronnettomuusharjoitukset ovat Honkasen aktiivisen työn tulosta.
– Yhteistyö on keskeinen asia. Entisille ja nykyisille työnantajille täytyy antaa kiitosta, että ovat mahdollistaneet läsnäoloni näissä verkostoissa kehittämässä pelastustoimen johtamista. Se ei ole itsestäänselvyys.
Toiveena yhteiset mutta alueelliset erityispiirteet huomioivat toimintamallit
Pelastustoimi ja yhteiskunta sen ympärillä ovat muuttuneet jo moneen kertaan Honkasen uran aikana, mutta kehitettävää riittää yhä.
– Henkilökohtainen toiveeni on, että meillä olisi yhteiset toimintamallit koko valtakunnassa alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kun rakennus palaa Hangossa tai Utsjoella, palofysikaaliset ilmiöt ja toimintatavat ovat täsmälleen samat. Alueelliset resurssit ja saavutettavuus ovat erilaisia, mutta toimintamallit tulee siitä huolimatta rakentaa yhteneväisiksi ja huomioida nämä alueelliset erot.
Muutos vaatii kuitenkin aikaa ja tahtotilaa, ja Honkanen uskookin, että molempia pelastustoimesta löytyy.
– Se ei ole itseisarvo, vaan sitä varten pitää tehdä töitä. Toisille se tarkoittaa uusien asioiden omaksumista, toisille entisistä luopumista ja kaikille näiden yhteensovittamista.
Pelastustoiminnan johtamista arvostetaan Honkasen mielestä kuitenkin laajasti, ja hän kokee alan hyvin kehitysmyönteiseksi.
– Yhteistyö ja toimintamallien muuttuminen vaatii asenteiden muuttamista ja uusien toimintakulttuurien mukaan ottamista. Yhteistyö rintamalla on ollut erinomaisen hyvää.
Avoin vuorovaikutus on kaiken a ja o
Kehittyminen – sekä alan että henkilökohtaisen osaamisen – nousee Honkasen puheessa usein esiin. Hän pitää jatkuvaa kehittymistä myös alan positiivisimpana muutoksena.
Opetustyö ja aktiiviset opiskelijat haastavat jatkuvasti myös konkarin ajattelua.
– Olen todella iloinen siitä, että opiskelijat kyselevät ja antavat haasteita. Joskus saan heiltä sellaisia ideoita, jotka ovat menneet itseltäni ohi. Painotan avointa vuorovaikutusta, oli ryhmä mikä hyvänsä.
Uudet opiskelijat suhtautuvat alaan Honkasen mukaan intohimoisesti. Sama intohimo on leimannut myös Honkasen uraa, joka kulminoitui tammikuun juhlallisuuksiin.
– Täytyy sanoa, että työurani mieleenpainuvin kokemus on Vuoden palomies -tunnustus. Se tuli täysin odottamatta, ja on tunnustus pelastusalan yhteisöltä. Harvoin olen ollut niin liikuttunut kuin sen saatuani.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Santtu Tuomisto, Pelastusopisto
