Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL edellyttää, että pelastusalan resurssit turvataan ja pelastajakoulutukseen panostetaan. Suomessa tarvitaan 2 500 uutta pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Viime viikolla keskustelun painopiste ei kuitenkaan ollut resurssien turvaamisessa vaan koulutuksen järjestäjissä.
Pelastusopisto jätti maanantaina 4. joulukuuta esityksen, jonka mukaan Helsingin pelastuskoulu tulisi liittää osaksi Pelastusopistoa vuoden 2025 alussa. Pelastusopiston mukaan pelastajakoulutuksen järjestäminen ja rahoittaminen olisi yksinkertaisempaa, kun koulutusta toteuttaisi yksi valtion oppilaitos. Tällä hetkellä Pelastusopisto toimii sisäministeriön alaisuudessa ja Helsingin pelastuskoulu osana Helsingin kaupungin pelastuslaitosta.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka otti asiaan kantaa tiistaina sisäministeriön julkaisemassa kolumnissa, jossa totesi, ettei pelastajakoulutuksen yhdistäminen ole tässä vaiheessa ajankohtainen asia.
– Hallitus on tehnyt selkeän linjauksen nykyrakenteen mukaisesta kokonaisuudesta. Esitys on sinänsä perusteltu, mutta linjausta ei tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista muuttaa, Kohvakka sanoo Pelastusalan ammattilaisen haastattelussa.
”Keskustelun fokus tulisi olla enemmänkin siinä, että pelastustoimi kehittyy ja alan toimijat yhdessä kehittävät pelastustointa kohti tulevaisuuden haasteita.”
Kimmo Kohvakka
Pelastusylijohtajan mukaan tässä tilanteessa oleellisinta on nyt se, että pelastajakoulutukselle esitettiin merkittävää rahoitusta. Samalla tulee varmistaa, että hyvinvointialueet voivat rekrytoida valmistuvat pelastajat.
– Sen rinnalla meillä on todella suuria toimintaympäristöstä johtuvia kehittymistarpeita. Keskustelun fokus tulisi olla enemmänkin siinä, että pelastustoimi kehittyy ja alan toimijat yhdessä kehittävät pelastustointa kohti tulevaisuuden haasteita.
Oppilaitosten yhdistäminen voisi Kohvakan mukaan olla periaatteessa luontevaa, mutta kyseessä on pieni toimiala, jossa eri tahot tuntevat toisensa ja toimintansa hyvin.
– Uskon vahvasti ja luotan siihen, että oppilaitokset pystyvät tekemään hyvää yhteistyötä myös jatkossa.
Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoulun yhdistäminen ei täysin mahdoton ajatus
Helsingin pelastuskoulun koulutuspäällikkö Jari Lempinen ei tyrmäisi täysin ajatusta pelastuskoulun ja Pelastusopiston yhdistämisestä.
– Tästä on aiemminkin käyty keskusteluja, ja totta kai siinä olisi hyötyjä. Kannatan ehdottomasti yhteistyötä, mutta näen, että valtakunnassa kaksi pelastajakoulutusta tarjoavaa oppilaitosta voi toimia ihan hyvin. Jos lähtökohtana on aito yhteistyö, niin kyllä, koulutuksen voisi myös yhdistää.
Lempinen ei kuitenkaan koe, että Pelastusopisto olisi tällä hetkellä aidosti halukas tekemään yhteistyötä.
– Tähän on tullut vastakkainasettelua, jota en ymmärrä ollenkaan. Pelastusopisto näyttää kyseenalaistaneen koko Helsingin pelastuskoulun olemassaolon, ja se on ihan väärä lähtökohta, Lempinen sanoo.
Pelastuskoulu hyödyntää tällä hetkellä koulutuksessaan erityisesti Helsingin pelastuslaitoksen toimitiloja, mutta myös naapurilaitosten pelastusasemia.
– Kalusto on pelastuslaitoksen omaisuutta. Meillä ei ole omia autoja, vaan vuokraamme niitä hyvin minimaalisella hinnalla. Jos koulutus siirtyisi Pelastusopiston alle, joutuisimme hankkimaan kaiken kaluston itse, jolloin toiminnan aloituskustannukset olisivat mittavat.
Pelastusopisto: yhdistäminen yksinkertaistaisi rahoitusta
Petteri Orpon hallitus esitti Pelastusopistolle 2,5 miljoonan euron rahoitusta ja Helsingin pelastuskoululle kahden miljoonan. Summa vastaa pelastuskoulun tavoitetta: 1,5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta toiminnan pyörittämiseen ja puoli miljoonaa koulutuskapasiteetin kasvattamiseen. Aiemmin rahoituksesta on vastannut kokonaisuudessaan Helsingin kaupunki.
– Helsingissä on oltu huolestuneita siitä, että pelastajat loppuvat pääkaupunkiseudulta. Tilastojen mukaan se määrä, joka eteläisestä Suomesta lähtee opistolle, ei riitä kattamaan Länsi- ja Etelä-Suomen tarpeita, Jari Lempinen sanoo.
Helsingin pelastuskoulu saanee tulevaisuudessa kohdennettua rahoitusta valtiolta, sillä pelastustoimen rahoitus on siirtynyt kunnilta valtiolle eikä hyvinvointialueiden rahoitusta ole mahdollista käyttää kuin lakisääteiseen toimintaan.
Pelastusopiston mukaan Helsingin pelastuskoulun liittäminen Pelastusopistoon selkiyttäisi ja yksinkertaistaisi rahoitusta nykyisestä.
Helsingin pelastuskoulu uudistaa koulutustaan
Uuden rahoituksen myötä Helsingin pelastuskoulun opiskelijamäärä tuplataan. Aiemmin kahden vuoden koulutukseen on valittu vuosittain 18 opiskelijaa. Nyt 18 opiskelijan kursseja järjestetään joka vuosi kaksi, ja samalla koulutusaika lyhenee 1,5 vuoteen – eli samaan kuin Pelastusopistolla.
– Olemme painottaneet opetuksessamme pääkaupunkiseudun erityispiirteitä, kuten maanalaista ja maanpäällistä rakentamista, satamia, raitioliikennettä sekä suuren lentoaseman toimintaa. Myös ensihoitoa olemme aiemmin opettaneet useamman viikon pidempään kuin Pelastusopistolla. Tulevaisuudessa näitä alueellisia piirteitä otetaan huomioon muissa opintojaksoissa ja osa siirtyy tulevan työnantajan perehdytettäväksi.
Samalla koulutuksen hinta laskee. Kahden vuoden koulutuksessa ja 18 opiskelijan vuositahdilla yhden opiskelijan kustannus on ollut noin 40 000 euroa vuodessa. Koulutusmäärän kasvaessa ja koulutusajan lyhentyessä yhden opiskelijan vuosikustannus laskee noin 28 000 euroon. Kustannus tulee olemaan samaa luokkaa kuin Pelastusopistolla, jossa opiskelijakohtainen vuosikustannus oli viime vuonna hieman alle 28 000 euroa.
Lempinen haluaa myös korjata keskustelussa esiintyneet asiavirheet. Pelastusopiston julkaisemassa esityksessä Helsingin pelastuskoulua moitittiin neuvottelukunnan sekä oikaisu- ja kurinpitolautakunnan puuttumisesta. Lempisen mukaan tieto on vanhentunutta.
– Kun vuonna 2021 toimilupamme vaihtui määräaikaisesti toistaiseksi voimassa olevaksi, toimiluvan ehtona oli sekä oikaisu- että kurinpitolautakunnan perustaminen. Neuvottelukuntaa meillä ei pienenä oppilaitoksena ole, mutta Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen kuuluu kuitenkin valtakunnalliseen Pelastusopiston muodostamaan neuvottelukuntaan.
”Pelastusopisto on kansallinen ylpeydenaihe”
Pelastusopiston maanantaina julkaisemassa esityksessä vaadittiin, että pelastuslain 55 §:n muutos valmistelu keskeytetään. Se on Pelastusopiston mukaan ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa, jonka mukaan Pelastusopiston pelastajakoulutusta vahvistetaan. Lakimuutoksen myötä koulutuksen alueellinen hajauttaminen olisi Pelastusopiston mukaan aiempaa helpompaa, mikä voisi vaikuttaa negatiivisesti koulutuksen kustannustehokkuuteen ja laatuun.
Onko koulutusta tarkoitus hajauttaa maantieteellisesti aiempaa enemmän?
Onko koulutusta tarkoitus hajauttaa maantieteellisesti aiempaa enemmän?
– Hallitusohjelmassa on kirjattu, että alueellista koulutusta tarkastellaan tarvittaessa Pelastusopiston toimenpitein. Se on ollut mahdollista myös aiemmin. Koulutukseen tarvitaan aina sisäministeriön myöntämä toimilupa, jossa arvioidaan toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, Kohvakka sanoo.
Kohvakka painottaa, että Helsingin pelastuskoululle esitetty rahoitus ei vähennä Pelastusopiston merkitystä.
– Pelastusopisto on edelleen kansallinen ylpeydenaihe, ja sitä on tarkoitus kehittää kaikin tavoin myös tulevaisuudessa.
Pelastusalan ammattilainen ei tavoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaista kommentoimaan asiaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: SPAL / Mikko Vähäniitty & Tiina-Riikka Nyman
