Palomiesliitto katsoo, että ensihoito on saanut pelastustoimen uudistuksessa osittain liian keskeisen aseman.
Pelastustoimen ydintehtävien kehittäminen ovat jäämässä ensihoidon varjoon, toteaa Suomen Palomiesliitto eduskunnan hallintovaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa.
Hallintovaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä pelastustoimen uudesta järjestämislaista. Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula oli valiokunnan kuultavana 26. huhtikuuta.
Pelastustoimen uudistamisessa tavoitteena on varmistaa, että pelastustoimi voi jatkossa toimia ensihoidon palveluntuottajana. Ensihoito on terveydenhuollon lakisääteinen tehtävä, ei pelastustoimen. Pelastustoimi osallistuu ensihoitoon vain, jos vuodesta 2019 alkaen maakunnat haluavat niin sopia pelastuslaitosten kanssa.
– Pelastustoimen ja ensihoidon yhteydestä tulee siis päättämään maakunnan sote-viranomainen. Tätä taustaa vasten katsottuna ensihoito on saanut pelastustoimen uudistuksessa osittain liian keskeisen aseman. Pelastustoimen ydintehtävät ja niiden kehittäminen ovat jääneet varjoon, Palomiesliiton Nikula sanoo.
Vaarana on, että palvelut tuotetaan ”ensihoito edellä” eli ensihoidon ehdoin, jolloin pelastustoimen lakisääteiset tehtävät voivat vaarantua. Pelastuslaitoksien hybridiyksiköt ovat esimerkki tästä kehityksestä.
– Ajatuksena hybridi on hyvä. Yksikkö voi osallistua tarpeen mukaan ensihoito- tai pelastustehtäviin. Tietyillä alueilla käytäntö on osoittanut, että hybridistä on muodostunut sataprosenttisesti ensihoidon yksikkö, joka ei osallistu pelastustoimen tehtäviin. Silloin siihen sijoitettu pelastaja vähentää alueen pelastustoimen jo entuudestaan olematonta toimintavalmiutta, Nikula täsmentää.
Kokonaisuutena hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaista on Palomiesliiton mukaan mainio pelastustoimen uudistamisen aloittava säädös. Lakiesityksellä yhdenmukaistetaan pelastuslaitosten toimintatapoja ja käytäntöjä, tehostamalla valtakunnallista ohjausta ja valvontaa.
– Nyt esityksessä on otettu ensimmäiset varovaiset askeleet ministeriövetoiseen johtovastuuseen. Tämä on hyvä avaus ja tulevaisuuden suunta, liitto kommentoi hallintovaltiokunnalle.
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa tavoiteltu pelastustoimen kustannustehokkuus ei kuitenkaan toteudu esitetyssä 18 pelastuslaitoksen mallissa. Esimerkiksi Uudenmaan pelastuslaitokselta ei voida olettaa kustannussäästöjä, kun huomioidaan laitoksen asema ja merkittävyys valtakunnassa.
Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, ettei toimintavalmius heikkene. Palomiesliiton mukaan toimintavalmiuden säilyttämisessä on suurimpien kaupunkien ulkopuolella valtavasti tekemistä jo nykyisellään, eikä ole oletettavaa että 18 maakunnallisen pelastuslaitoksen malli helpottaisi tilannetta.
Palomiesliitto on koko pelastustoimen uudistuksen valmistelun ajan kannattanut viiden pelastuslaitoksen mallia. Liiton mukaan viiden malli olisi tuonut uusia mahdollisuuksia myös pelastajien urapolkujen suunnitteluun.
– Nyt on oletettavaa, että mikään ei Uuttamaata lukuun ottamatta tule muuttumaan ja edelleen kymmenen vuoden päästä ollaan tilanteessa, jossa yhdessä ihmetellään, mitä tehdä ikääntyneille ja toimintakykynsä menettäneille pelastajille, Palomiesliitosta huomautetaan.
Pelastustoimen uudistuksen yhteydessä peräänkuulutettua ”tekevien käsien” määrän lisäämistä Palomiesliitto pitää välttämättömänä. Muussa tapauksessa tavoite yhtenäisestä ja laadukkaasta pelastustoimesta koko maassa voidaan unohtaa.
Tulevien maakuntien pelastustoimen vahvuudet tulee rakentaa riittävälle tasolle. Tässä tarvitaan sisäministeriön, pelastuslaitosten ja maakuntien yhteistyötä. Mikäli mitään ei tehdä, pelastustoimen toimintavalmius tulee heikentymään. Silloin Palomiesliiton mukaan päättäjien on kerrottava tilanteesta kansalaisille rehellisesti.
Liitto huomauttaa lisäksi, että pelastustoimeen on pikaisesti luotava valtakunnalliset palvelutasot ja mittarit.
Kuvassa Pirkanmaan pelastuslaitos sammuttamassa ravintolan tulipaloa Tampereen keskustassa kesäkuussa kaksi vuotta sitten. Tuli levisi ravintolan rasvakeittimestä kerrostalon hormiin. Kuva: Lehtikuva.
