Työntekijöiden palaute ja rekrytointiongelmat vaikuttivat päätökseen käynnistää pilotti 24 tunnin työajasta.
Siun Sote -kuntayhtymään kuuluvassa Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa palataan neljällä paloasemalla kaksivuorotyöstä vuorokausityöhön.
Ensi keväänä tehdään päätös, jatketaanko vuorokausityötä näillä asemilla. Työaika voi vaihtua myös muilla paloasemilla.
Kokeilu koskee Outokummun, Polvijärven, Liperin ja Lieksan asemia. Pelastuslaitos on heinäkuussa saanut aluehallintovirastolta poikkeusluvat näiden asemien keskimäärin 42 viikkotyötunnin ja 24 tunnin vuorojen työaikaan.
Pilotointi käynnistyy lokakuun alussa ja kestää maaliskuulle.
Pelastusjohtaja Markus Viitaniemen mukaan tämän jälkeen tehdään yhteenveto, arviointi ja päätös jatkosta.
– Näillä neljällä asemalla esimerkiksi aktiivityöajan määrää ja yksiköiden käyttöasteita seurataan tarkemmin ja tietysti muutenkin kerätään kokemuksia.
– Puolen vuoden jälkeen harkitaan jatkoa. Voi olla, että vuorokausityö laajenee sitten myös muille paloasemille, mutta todennäköisesti ei kaikille. Kaksivuorojärjestelmä jää vielä niille paloasemille, joissa ensihoidon käyttöasteet ovat suuret, Viitaniemi sanoo.
”Enemmistö työntekijöistä ja myöskin työnantajan edustajista oli sitä mieltä, että olisi syytä harkita palaamista vuorokausirytmiin.”
Pohjois-Karjalassa tehtiin iso työaikamuutos tammikuussa 2017, kun pelastushenkilöstö Joensuun ja Lieksan asemia lukuun ottamatta sekä kaikkien asemien ensihoitajat siirtyivät vuorokausityöstä kahteen vuoroon.
Pelastuslaitoksella tehtiin kevään 2019 aikana työaikaselvitys, johon liittyivät henkilöstölle tehdyt työhyvinvointi- ja työaikakyselyt.
– Työaikakyselyn tulokset olivat aika yksimielisiä. Enemmistö työntekijöistä ja myöskin työnantajan edustajista oli sitä mieltä, että olisi syytä harkita palaamista vuorokausirytmiin. Tämän johdosta käynnistämme nyt kokeilun, kertoo Viitaniemi.
– Työaikaselvityksen yhteydessä tarkastelimme myös työvuorojen aktiivityöajan toteumaa ja yksiköiden käyttöasteita sekä vertailimme vuorokausityön ja kaksivuorotyön taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia.
Viitaniemi aloitti pelastusjohtajana sen jälkeen, kun pelastuslaitoksella oli päätetty kahteen vuoroon siirtymisestä.
– Kaksivuorotyöstä ei ole ehkä saatu niitä hyötyjä mitä on tavoiteltu. Työnantajalle se on aiheuttanut huomattavasti enemmän työtä työvuorosuunnitteluun ja sijaisten etsintään.
– Lisäksi meillä myös rekrytointihaasteet ovat selkeästi kytköksissä työaikaan. Rekrytoinnin kannalta voisi olla eduksi, mikäli niille maakunnan pienimmillekin asemille, jossa sen tekeminen on mahdollista, voitaisiin ainakin osittain palauttaa vuorokausirytmiä.
Vuorokausityöhön palaamisen kokeilun perusteena eivät Viitaniemen mukaan ole taloudelliset syyt.
– Vaikka taloudessakin säästöpaineita on, niin ensisijaisesti päätökseen vaikuttivat henkilöstön kuuntelu ja työnantajan omat intressit.
”Henkilöstöltä on tullut selkeästi viestiä siitä, että kaksivuorojärjestelmä koetaan kuormittavaksi ja raskaammaksi kuin vuorokausirytmi.”
Varsinais-Suomen aluehallintoviraston antamissa poikkeusluvissa henkilöstön kokemukset on kirjattu suoraan päätöksen perusteluun:
”Työpaikalla on nykyisellään ollut käytössä kaksivuorotyö, jonka työntekijät ovat kokeneet raskaaksi työaikamalliksi. Lepoajat jäävät varsin lyhyeksi jatkuvien ylitöiden ja peräkkäisten työvuorojen välissä. Henkilöstö kokee, että viikonloppuun ajoittuvat vapaapäivät ovat liian harvassa nykyisessä työaikamallissa.”
Lisäksi aluehallintovirasto otti lupaharkinnassaan huomioon pelastuslaitoksella käydyt paikallisneuvottelut työvuorojärjestelmän uudistamisesta. Samoin virasto huomioi pelastuslaitoksella tehdyn asiakirjan, jossa määritellään pelastajien ja ensihoitajien aktiivityötä.
Pohjois Karjalan pelastushenkilöstö ry:n luottamusmies Jorma Hämäläisen mukaan henkilöstö on lähtenyt mielellään mukaan työaikakokeiluun. Yhdistys on saanut kaksivuorotyöstä paljon palautetta koko sen ajan, kun uutta työaikaa on tehty.
– Henkilöstöltä on tullut selkeästi viestiä siitä, että kaksivuorojärjestelmä koetaan kuormittavaksi ja raskaammaksi kuin vuorokausirytmi.
– Esimerkiksi Pielisen-Karjalassa työvuorot monesti ylittyvät, kun ensihoidon potilasta siirretään päivystykseen Joensuuhun yli sadan kilometrin päähän. On tilanteita, jossa kotona on oltu kymmenen-yhdentoista aikaan ja seuraava vuoro on alkanut aamulla puoli kahdeksalta, kertoo Hämäläinen.
Kokeilun perusteella saadaan tietoa, jonka perusteella työnantaja voi tehdä päätöksiä pelastuslaitoksen muidenkin asemien työajasta.
– Ehkä jatkossa myös taloudelliset seikat painavat, kun työnantaja pohtii pelastus- ja ensihoitohenkilöstön työaikaa. Kaksivuorojärjestelmä tuo ylityötä.
Pilotti on vasta alkamassa, mutta jo tässä vaiheessa on luottamusmies Hämäläisen mielestä syytä lähettää työnantajan suuntaan kiitoksen sana siitä, että työaikakokeilu ylipäätään on mahdollista.
– Työnantaja on halunnut selvittää asiat ja henkilöstön kanssa on keskusteltu. Tältä pohjalta on hyvässä hengessä käyty neuvotteluja, Hämäläinen kertoo.
Pelastusjohtaja Viitaniemi vahvistaa tunnelman:
— Meillä on selkeästi hyvä keskusteluyhteys työntekijöiden ja työnantajapuolen kanssa tässä asiassa. Molemmat ymmärtävät seikat, jotka tähän vaikuttavat. Toki neuvotteluja on käyty, mutta yhteisymmärryksessä, Viitaniemi toteaa.
Palomestareiden työaikaa pelastuslaitoksella muutettiin jo toukokuussa, kun mestarit palasivat työvuorokohtaiseen vuorokausirytmiin ns. kiertävästä mestarijärjestelmästä. Luottamusmies Hämäläisen mukaan muutos on koettu hyväksi:
– Kun mestarit tekivät kahta vuoroa, työvuorossa ei ollut kiinteää mestaria. Nyt on selkeämpää, kun joka vuorossa on käytännössä oma mestari 24 tunnin ajan. Paloesimiehen ja palomestarin yhteistyön kannalta järjestelmä on järkevä.
Pohjois-Karjalassa on kaikkiaan 26 paloasemaa, joista 13:lla tehdään pelastuksen ja ensihoidon vuorotyötä. Näillä paloasemilla pelastuslaitoksella on 12 moniammatillista yksikköä, joissa työparina on lähtökohtaisesti pelastaja–ensihoitaja.
Lisäksi Heinävedellä on ambulanssiasema, jossa ensihoidon valmius tuotetaan aktiivityön ja varallaolon yhdistelmänä. Rääkkylän paloasemalla ensihoidon valmius ei ole ympärivuorokautinen.
Kuva: Ismo Pekkarinen / Lehtikuva
