Maan hallituksen eilen julkistaman linjauksen mukaan pelastustoimi järjestetään vuoden 2019 alusta alkaen kaikissa 18 maakunnassa.
Sisäministeriön esittämä viiden pelastuslaitoksen malli ei toteudu.
Ratkaisuun johti hallituksen päätös, jonka mukaan kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Jotta pelastuslaitokset voisivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja, tulee pelastustoimen ja ensihoidon järjestämisvastuu olla samoilla maakunnilla.
Eiliseen asti tehtiin valmistelua mallista, jossa sekä ensihoito että pelastustoimi olisivat niiden viiden maakunnan vastuulla, jotka ylläpitävät yliopistosairaalaa.
Palomiesliitto on kannattanut viiden pelastuslaitoksen mallia, sillä liiton mukaan se parhaiten mahdollistaisi valtakunnallisesti yhdenmukaiset toimintamallit. Isommissa yksiköissä hallinto tehostuisi, jolloin voitaisiin turvata riittävät voimavarat ydintehtävään eli pelastustoimintaan.
– Päätös on nyt tehty 18 pelastuslaitoksesta, joten katse pitää kääntää sen mukaiseen tulevaisuuteen, järjestön johtaja Kim Nikula toteaa.
Nikula sanoo, että pelastuslaitoksilla on nyt suuri vastuu osoittaa, että pelastustoimi todellakin säilyy laadukkaana lähipalveluna – kun siihen tähtäävä rakenteellinen uudistus ei toteudu.
– Pelastuslaitosten tulee toimia niin, että pelastustoimen ja myös ensihoidon palvelut kyetään turvaamaan myös jatkossa. Julkisen sektorin säästöpaineet eivät jää tähän, pahoin pelkään.
18 pelastuslaitosta perusteltiin muun muassa sillä, että se säilyttäisi pelastustoimen lähipalvelun. Nikula puolestaan muistuttaa, että tähän mennessä säästöt ovat kohdistuneet juuri lähipalveluun eli miehistön määrää on leikattu.
– Pelastuslaitoksilla on nyt näytön paikka. Lähdetään tekemään töitä sen eteen, että operatiivinen toimintavalmius on turvattu tulevaisuudessa.
Sisäministeriö tavoittelee vieläkin vahvaa roolia
Sisäministeriön mukaan pelastustoimen uudistukselle asetetut tavoitteet – ”tehokkaampi ja taloudellisempi järjestelmä, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa” – voidaan saavuttaa 18 maakunnan järjestelmässä, kun valtion ohjausrooli on tarpeeksi vahva.
Vahva ohjaus toteutettaisiin siten, että valtioneuvosto hyväksyisi pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet – aina neljäksi vuodeksi kerrallaan – ja sisäministeriö ohjaisi suoraan 18 maakunnan pelastustointa.
Sisäministeriö arvioisi pelastustoimen maakunnallista palvelutasoa ja valvoisi sen riittävyyttä. Ministeriö voisi antaa maakunnalle määräyksen palvelutason korjaamisesta, jos siinä on huomattavia puutteita.
Käytännössä valtion ohjaus tapahtuisi informaatio-ohjauksen, raportoinnin ja neuvottelumenettelyn keinoin.
Palomiesliiton työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola arvioi, että on vielä ennenaikaista sanoa, miten vahvan ohjausroolin sisäministeriö maakuntien pelastuslaitoksiin päin lopulta saa.
– Valtion ohjausroolihan on vielä auki, kun emme tiedä miten se tullaan pelastustoimen järjestämislakiin kirjaamaan. Oletettavasti rooli ei tule olemaan sellainen, mitä lain ensimmäisessä esityksessä nähtiin. Voi olla, että valtion rooli ei tule kasvamaan merkittävästi nykytilanteeseen nähden, Jaakkola ennakoi.
Uudellemaalle muodostuu pelastustoimen jätti
Käytännössä pelastuslaitosten yhdistymisiä tapahtuu näillä näkymin kahdella suunnalla: Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Uudenmaan maakunnan pelastuslaitoksen muodostavat Helsingin kaupungin, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset.
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pelastustoimen muodostavat Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset.
Muut 16 pelastuslaitosta ovat jo yhden maakunnan alueella toimivia laitoksia – ja kaksi niistä, Päijät-Häme ja Lappi, ovat jo nyt maakuntaliittojen alaisia. Pohjois-Karjala siirtyy vuoden vaihteessa maakunnan sote-yhtymän alaisuuteen.
Kaikilla pelastuslaitoksilla on kuitenkin edessä asemoituminen tuleviin maakuntahallintoihin. Maakunnat tulevat itse päättämään oman pelastustoimen järjestämismuodosta – esimerkiksi siitä, perustetaanko pelastuslaitos liikelaitokseksi.
Uudenmaan pelastuslaitos on tulevaisuudessa selvästi alan isoin toimija: sillä on lähes 1700 päätoimista työntekijää, kun seuraavaksi suurimmalla Pirkanmaalla päätoimista henkilöstöä on kuutisensataa.
Uudenmaan laitoksen alueella asuu 1,6 miljoonaa ihmistä. Mittasuhde-erot muuhun Suomeen ovat huimat: pienimmäksi laitokseksi jää Kainuun maakunnan laitos, jonka alueella alle 80 000 asukasta ja päätoimisen henkilöstön vahvuus on vajaa 70.
Rahoituksen laskentaperuste vielä auki
Pelastustoimessa on käynnissä uudistushanke, joka kytkeytyy hallituksen käynnistämään sote- ja maakuntauudistukseen. Lukuisat tärkeät yksityiskohdat täsmentyvät vielä hankkeen edistyessä – esimerkiksi pelastustoimen järjestämislakia koskevan hallituksen esityksen valmistuessa tammikuussa.
Muutamia asioita sisäministeriö on jo valottanut. Pelastuslaitosten voimavarojen kannalta oleellinen pelastustoimen rahoituksen laskentaperuste ei tule olemaan asukkaiden lukumäärään perustuva.
Uutta laskentaperustetta etsitään — sen pohjaksi otetaan jokaisen maakunnan nykyinen taso. Pelastustoimen maakunnalliset erityishaasteet ja niiden aiheuttamat rahoitustarpeet tulevat siis huomioiduksi tätä kautta.
Uudellamaalla kiinnostaa Helsingin pelastuskoulun kohtalo. Sisäministeriön mukaan ratkaisu tehdään myöhemmin. Tällä erää ministeriö toteaa vain, että tavoitteena on turvata ”pelastuskoulun nykyistä koulutusvolyymia vastaava pelastustoimen ammatillinen koulutus” – tämän mukaan ministeriöllä on ensisijainen huoli valmistuvien pelastajien määrästä, ei siitä missä heitä koulutetaan.
