Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti Suomessa pelastusalalla ennen näkemättömän avustushankkeen. Lahjoituksiin ja talkootyöhön ovat osallistuneet pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, järjestöt, yritykset sekä kansalaiset. Avun keräämistä ja perille toimittamista koordinoi sisäministeriö.
Suomesta on helmi–maaliskuun aikana lähetetty Ukrainaan pelastustoimen apuna 20 täyttä rekka-autollista varusteita, kalustoa ja vaatetusta. Ajoneuvoja on tähän mennessä toimitettu kymmenen, joista kuusi on ambulanssia ja neljä paloautoa. Lentoteitse Suomi lähetti 300 puolijoukkuetelttaa.
Varustelahjoitukset ovat sisältäneet muun muassa palokypäriä, sammutusasuja, kemikaalisuojapukuja, saappaita, suojaimia, moottorisahoja, pelastusvälinesarjoja, sähkögeneraattoreita ja ensihoidon tarvikkeita. Ison osan avusta ovat muodostaneet myös terveydenhuollon tarvikkeet ja suojavarusteet.
— Uusia avustuseriä lähetetään sitä mukaa kun kunnilta, pelastuslaitoksilta, sairaanhoitopiireiltä ja yrityksiltä tulevat lahjoitukset saadaan käsiteltyä. Jokainen lähetettävä tavara hyväksytetään etukäteen Ukrainan viranomaisilla. Emme lähetä kriisin keskelle apua, josta he eivät todella hyödy, kertoo erityisasiantuntija Pekka Tiainen sisäministeriöstä.
Ukrainaan lähetettävää humanitääristä materiaaliapua koordinoidaan sisäministeriössä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Mekanismiin osallistuvat 27 EU-maata sekä kuusi unionin ulkopuolista maata. Ukrainan lisäksi yhteistä tukea ohjataan Moldovaan, Slovakiaan, Tšekin tasavaltaan, Romaniaan ja Puolaan.
Materiaaliapu perustuu Ukrainan valtion tarkkoihin pyyntöihin. Tuorein maan esittämä lista varusteavusta käsiteltiin EU:n koordinaatioryhmässä tällä viikolla.
— Viimeisin avunpyyntö sisälsi esimerkiksi kuivamuonapakkauksia, suojaliivejä ja -kypäriä siviileille, lääkkeitä, ensihoitotarvikkeita sekä majoitusvarusteita, kertoo Tiainen.
Lahjoitusten lisäksi Suomi on lähettänyt Moldovaan pelastustoiminnan asiantuntijoita. Ryhmästä yksi henkilö osallistuu avustuksen operatiiviseen koordinointiin ja kaksi työskentelee teknisenä tukena. Ensimmäinen asiantuntijaryhmä on kotiutunut kolmen viikon työn jälkeen, ja matkaan on lähtenyt seuraava kolmen henkilön ryhmä.
Yhteinen auttamisen henki
Ukrainan avustustoimet ovat tähän mennessä suurin EU:n pelastuspalvelumekanismin tehtävä. Samalla se on ollut Suomen pelastustoimelle historian suurin kansainvälinen avustustehtävä.
— Näin massiivista logistista tehtävää emme ministeriössä ole koskaan toteuttaneet. Saimme Ukrainalta ensimmäisen avunpyynnön 15. helmikuuta, ja Venäjä hyökkäsi 24. helmikuuta. Olimme jo tehneet valmisteluita etukäteen ja siten pystyimme pikaisesti vastaamaan pyyntöön yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Huoltovarmuuskeskuksen, SPR:n, SPEKin, pelastuslaitosten kumppanuusverkoston sekä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa, kertoo Tiainen.
Ukrainan tapahtumien johdosta pelastusalalla on noussut yhteinen auttamisen henki. Myös kansalaiset ovat huomanneet pelastustoimen talkooponnistuksen.
— Olemme saaneet yksityisiltä ihmisiltä runsaasti yhteydenottoja ja kysymyksiä siitä, miten he voisivat auttaa pelastustoimen lahjoituskeräyksessä ja avun toimittamisessa hätää kärsiville ukrainalaisille.
Yhdistävää kaikille lahjoituksille ja viesteille on ollut Tiaisen havainnon mukaan vahva tunne siitä, että Suomella on velvollisuus auttaa Ukrainaa.
— Suomalaisina ja eurooppalaisina meidän tulee olla Ukrainan kansan tukena. Kun autamme, niin meitäkin autetaan silloin kun apua tarvitsemme, sanoo Tiainen.
Käsin kosketeltavaa apua
Yhtenä sisäministeriön kumppanina lahjoituskeräyksessä on ollut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, jonka helmikuun lopun keräykseen osallistui yhteensä 89 lahjoittajaa.
— Saimme yhteydenottoja kentän aktiiveilta, jotka peräänkuuluttivat SPEKiltä toimia keräyksen koordinoimiseksi. Käytössämme oli lista Ukrainan pelastustoimen pyytämistä tarvikkeista. Viiden päivän kartoituksen jälkeen materiaalia oli yhteensä sadan kuormalavan verran, palokuntajohtaja Petri Jaatinen kertoo.
— Jonkin verran kyselyitä on tullut siitä, voiko pelastustoimen keräykseen lahjoittaa rahaa tai muuta kuin pyydettyä tarviketta. Apua vastaanottavan maan kannalta on oleellista, että Suomesta lähtee ainoastaan Ukrainan pyytämää tavara-apua ja se toimitetaan virallisten mekanismien kautta.
SPEKin ponnistuksen jälkeen pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on toteuttanut vastaavan keräyksen pelastuslaitoksien piirissä.
Alueellisten keskitettyjen keräyspisteiden kautta lahjoitusmateriaali toimitettiin Vantaalle, jossa 50 vapaaehtoisen joukko tarkasti, lajitteli ja luetteloi tavarat.
Lahjoituskeräys on saanut laajasti kiitosta. Suomalaiset ovat lahjoittaneet Ukrainassa toimiville avustusjärjestöille rahaa, mutta Jaatisen arvion mukaan moni haluaa antaa myös käsin kosketeltavan avun — oli se sitten vaikka moottorisaha.
— Länsimaat ovat reagoineet Ukrainan kriisiin voimakkaasti esimerkiksi pakotteilla. Pelastusalan lahjoitukset ovat se tapa, jolla me voimme osoittaa solidaarisuutta ja tukea ukrainalaisille pelastusalan veljille ja sisarille, Jaatinen sanoo.
Sisäministeriön tapaan SPEK ei ole koskaan aikaisemmin toteuttanut lahjoituskeräyksiä. Vaikka pikavauhtia järjestetty keräys onnistui, voidaan Jaatisen mielestä tapahtumista myös oppia pelastusalalla.
— Vastaisuuden varalle meillä täytyy olla prosessit ja tekijät suunniteltuna etukäteen. Vieläkin tärkeämpää on miettiä sitä, miten suoriutuisimme siitä, jos Suomi joutuisi vastaanottamaan ulkomaista apua.
Kuvassa vapaaehtoiset lajittelivat SPEKin lahjoituskeräyksessä Ukrainaan lähetettäviä pelastustoimen varusteita 12. maaliskuuta. Kuva: Terhi Karhuniemi.
