Marika Sahlberg haluaa kehittää hätäkeskuksen työhyvinvointia pienten tekojen kautta. Hänestä parasta työssä on ihmisten kohtaaminen.
Vuoden 2022 hätäkeskuspäivystäjäksi valittu kuopiolainen Marika Sahlberg on alanvaihtaja ja työskennellyt hätäkeskuspäivystäjänä nyt kuusi vuotta. Se, mistä kimmoke työhön lähti, on Sahlbergille itselleenkin vähän mysteeri.
– Ala on vähän sellainen, että siitä ei hirveästi esimerkiksi kouluissa puhuta. Jostakin työn bongasin, aloin ajatella asiaa, ja tässä sitä nyt sitten sen ajattelun tuloksena ollaan, hän naurahtaa.
Pelastusala oli kuitenkin Sahlbergille tuttu jo ennestään, sillä hänen puolisonsa työskentelee teollisuuspalopäällikkönä.
Avoimuus uutta kohtaan on piirre, joka ohjaa Sahlbergiä työelämässä.
– Työ ei ole tarjonnut varsinaisia yllätyksiä, sillä lähdin työhön avoimin mielin ja ajattelin, että otan vastaan sen, mitä juuri tällä työllä ja työyhteisöllä on minulle tarjota. Sillä tavalla uusia mielenkiintoisia juttuja löytyy.
Mieleenpainuvia hänelle ovat kuitenkin olleet sosiaaliset hätätilanteet, joissa puhelun soittaja ei välttämättä itsekään tiedä, mikä on hätänä.
– Hätäpuhelun käsittelyaika on lyhyt, ja sen aikana pitää yrittää selvittää, mikä on hätänä. Taustalta saattaa löytyä hyvinkin pahoja kokemuksia, joihin soittaja ei ole saanut mitään apua. Kun puhelun aikana saa juuri oikeaa apua annettua, siitä tulee itsellekin hyvä mieli.
Pienillä asioilla on suuri merkitys työarjessa
Sahlbergin valintaan vuoden hätäkeskuspäivystäjäksi vaikutti muun muassa hänen aktiivisuutensa kehittää työhyvinvointia edistävää tyhy-toimintaa.
Hän on ollut mukana Hätäkeskuslaitoksen sisäisen työyhteisötaitojen koulutuspaketin laatimisessa ja henkilöstön kouluttamisessa. Tärkeämpänä hän pitää pieniä käytännönläheisiä tekoja, jotka varmistavat, etteivät työhyvinvoinnin suunnitelmat jää vain paperille.
– Vaikka on kyse pienistä asioista, niillä on usein suuri merkitys työn arjessa, Sahlberg muistuttaa.
Kuopion hätäkeskus sai viime vuonna myös Mieli ry:n myöntämän Hyvän mielen työpaikka -merkin, joka on osoitus siitä, että työpaikka sitoutuu mielenterveyden vahvistamiseen. Merkkiä hakiessaan Kuopion hätäkeskus teki huomioita niistä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista, jotka vielä vaativat työstöä, kuten esihenkilötoiminnan ja palautekulttuurin kehittäminen.
– Toisaalta siinä nostettiin esiin myös niitä asioita, joiden eteen olemme jo tehneet paljon töitä, kuten posttrauma- ja defusing-toiminnot sekä mikrotaukojen pitäminen työn lomassa, Sahlberg kertoo.
Hätäkeskuspäivystäjien kuormittumisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Miten työnantaja suhtautuu työhyvinvoinnin kehittämiseen?
– Minulla on sellainen kokemus, että Hätäkeskuslaitos haluaa totta kai pitää huolta meistä työntekijöistä. Me olemme ne, jotka puhelimeen vastaavat, ja se on meidän ydinosaamistamme. Laitoksella on varmasti suuri tahtotila, että jaksamme kaikki paremmin.
Jokainen kollega voisi olla Vuoden hätäkeskuspäivystäjä
Kuopion hätäkeskuksen työvuorot ovat pääsääntöisesti 10–12-tuntisia, mutta nykyään suunnitellaan yhä enemmän 8–10 tunnin työvuoroja.
– Uudistus on jaksamisen kannalta hyvä. 12 tuntia on aika pitkä aika olla puhelimen päässä. Oma huomio ei voi vuoron aikana kiinnittyä mihinkään muuhun, vaan huomion on pakko olla koko ajan työssä.
Sahlbergin mukaan työ vaatiikin hyvää paineensietokykyä, sillä puhelutahti on välillä kova. On myös tärkeää, että päivystäjä kykenee ottamaan etäisyyttä työhönsä eikä anna sen mennä ihon alle.
– Välillä voi kuulla esimerkiksi huorittelua, mutta pitää muistaa, että ihminen tuskin sanoisi minulle niitä samoja asioita kasvotusten kuin kasvottomassa hätäpuhelussa.
Hätäkeskuspäivystäjä tekee työtään vahvasti vuorovaikutuksessa monenlaisten avuntarvitsijoiden kanssa. Sahlbergin mukaan työn parasta antia ovatkin ihmisten kohtaaminen ja oman vuorovaikutuksen kehittäminen.
– Joudun miettimään samaan aikaan viranomaisohjeita, lakeja, virkavastuuta ja puhelun käsittelyaikaa, mutta myös omaa käyttäytymistäni. On palkitsevaa, kun soittajan kanssa löytää yhteisen sävelen ja saa apua lähtemään. Omat vuorovaikutustaidot kehittyvät jokaisen puhelun myötä.
Omasta jaksamisesta ja palautumisesta huolehtiminen on hätäkeskuspäivystäjänkin työssä ensiarvoisen tärkeää. Fyysisen kunnon lisäksi on tärkeää huolehtia mielen hyvinvoinnista. Sahlberg saa voimansa harrastuksista, perheestä sekä järjestötoiminnasta.
Myös kollegat ovat Sahlbergille tärkeä tuki.
– Meillä on todella ammattitaitoisia ihmisiä töissä, ja kaikki olisivat tällaisen kunnianosoituksen arvoisia. On rikkaus, että pystyn luottamaan kollegojeni ammattitaitoon.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Hätäkeskuslaitos
Lue lisää: Vuoden hätäkeskuspäivystäjä: Tunnustus on hieno kunnianosoitus päivystäjille
Lue lisää: Anne Mäkinen: Vaihtelevuus on päivystäjän työn rikkaus
