Työterveyslaitoksen FireFit-hankkeessa on tuotettu jälleen uutta tietoa pelastusalalle. Ensimmäistä kertaa hankkeen aikana on voitu tuottaa omat vertailuryhmät yli 60-vuotiaille, sopimuspalokuntalaisille sekä naisille.
FireFit on pelastushenkilöstön fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmä. Sitä on kehitetty kentältä nousevien tarpeiden mukaan. Uusien vertailuryhmien lisäksi Oulun-mallin savusukellustestirataa kehitettiin lisäämällä siihen letkunvetotehtävä, muuttamalla esteiden yli- ja alimenotehtävää sekä päivittämällä käytettäviä varusteita ja suojavarustusta.
Vaikka työntekijöiden ikääntymiseen liittyvät tarpeet nousevat kentällä esiin, tutkijat ovat huomanneet, että fyysisen toimintakyvyn haasteet koskevat entistä laajemmin koko pelastustoimen henkilöstöä.
– Päätoimisten, sopimuspalokuntalaisten ja naisten omilla viitearvoilla pyritään motivoimaan omatoimiseen fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Oman viite- ja ikäryhmään vertaaminen testipalautetta annettaessa on usein mielekkäämpää kuin pelkästään työn vaatimuksiin perustuviin viitearvoihin, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Janne Halonen.
Pelastajien toimintakyvyn haasteet ratkotaan yksilöllisesti
FireFitin tarkoitus onkin fyysisen toimintakyvyn arvioinnin lisäksi motivoida pelastusalan ammattilaisia sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Mallin ehdoton vahvuus on sen yksilöllisyys. Arvioinnissa testataan hapenottokykyä ja lihaskuntoa, minkä pohjalta lasketaan fyysistä toimintakykyä ja pelastustoimikelpoisuutta arvioiva FireFit-indeksi. Testitulosten pohjalta jokainen testattava saa yksilöllisen palautteen ja henkilökohtaisen harjoitusohjelman.
– Yksilöllisessä palautteessa kerrotaan, miten hyvää kuntoa voi pitää yllä tai mitä voisi vielä tehdä, jotta voisi tehdä operatiivista työtä. Voidaan antaa myös suosituksia sille, mikä olisi riittävä määrä liikuntaa oman terveyden kannalta. Palaute on hyvinkin yksilöllinen ja sisältää muun muassa sykerajoja ja lihaskuntoharjoitteluun toistomääriä ja vastuspainoja, Työterveyslaitoksen johtava tutkija Sirpa Lusa kertoo.
Uutena mukaan ovat tulleet muun muassa kuntouttavat prosessit ja sovelletut testit.
– Esimerkiksi ikääntymisen tai tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi kaikki eivät ole pystyneet suorittamaan alkuperäisiä testejä, Lusa kertoo ja painottaa, että kyse on nimenomaan kuntouttavista testeistä, ei korvaavista.
Esimerkiksi ikääntymisen tai tuki- ja liikuntaelinongelmien vuoksi kaikki eivät ole pystyneet suorittamaan alkuperäisiä testejä.
– Testien tarkoitus on kuntouttaa testattavat takaisin normaaleihin testauskäytäntöihin.
Myös testit itsessään voivat olla haastavia erityisesti niille ammattilaisille, joiden fyysinen kunto on heikompi.
– On tärkeää arvioida terveydelliset riskit ennen testausta, sillä erityisesti huonokuntoisille nämä voivat olla maksimaalisia testejä. On ehdottoman tärkeää, etteivät testit aiheuta vammoja tai sairauspoissaoloja.
Pelastusalalla tarvitaan entistä enemmän ennalta ehkäisevää otetta
Liikkuvuuden ja motoriikan viitearvoaineistot on lisätty FireFit-ohjelmaan vuonna 2017. Työterveyslaitoksen johtava tutkija Anne Punakallio näkee, että motoriikan ja liikkuvuuden harjoittaminen korostuvat tulevaisuudessa ja painottaa ennalta ehkäisevää otetta. Erityisesti tuki- ja liikuntaelinten vammat, oireet ja sairaudet ovat pelastusalalla yleisiä. Ne ovat tällä hetkellä suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja.
Tutkijat muistuttavat, että esimerkiksi tekonivelkirurgia on kehittynyt paljon, ja nykyään entistä useampi palomies kuntoutuu tekonivelleikkauksen jälkeen täysin työkykyiseksi, jos motivaatio vain on kohdallaan.
Suuntaa antavia tuloksia saatiin myös motoriikka- ja liikkuvuustestitulosten yhteydestä koetun työkyvyn kehitykseen.
– Vuoden 2012 tutkimuksessa mukana olleilta kysyttiin nyt uudelleen koettua työkykyä ja arvioitiin testitulosten yhteyttä työkyvyn muutokseen. Erityisesti tasapaino- ja ketteryystestit olivat toimivia, Punakallio sanoo.
FireFit-menetelmä hyödyttää laajasti sekä yksilöä itseään, mutta myös työnantajaa ja yhteiskuntaa, mikäli sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä saadaan vähennettyä.
Työterveyslaitos tekee jatkossakin työtä pelastusalan työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin kehittämiseksi. FireFit-menetelmä on syntynyt palo- ja pelastusalan tarpeesta.
– Parhaaseen tulokseen pääsee, kun tehdään aidosti yhteistyötä alan kanssa. Herkällä korvalla kuuntelemme kenttää, Lusa sanoo.
FireFire5-hankkeen loppuraporttiin voit tutustua täällä.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Otavamedia / Lehtikuva / Tommi Tuomi
Lue myös: Ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi ja seuranta kehittyy suunnitellusti
