Kalajoen maastopalojen jälkeen havaittiin, että maastopalojen torjunnassa ja etenkin niihin varautumisessa on vielä paljon puutteita. Nyt näitä puutteita pyritään ratkomaan Pelastusopiston ja Suomen metsäkeskuksen yhteisellä Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025 -hankkeella.
Maastopalot ovat olleet jo useiden vuosien ajan merkittävä ongelma Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta Suomessa mittavilta maastopaloilta on pääasiassa vältytty. Pelastusopiston tutkija Kalle Kivirannan ja erikoistutkija Juha Laitisen mukaan hanketta toteutetaan Suomessa juuri oikeaan aikaan.
Esimerkiksi Ilmatieteen laitos on ennustanut, että kesäajan sademäärät tulevat ilmastonmuutoksen myötä vähenemään ja talvella lisääntymään. Sen myötä luvassa olisi pidempiä kuivia kausia ja maastopaloriski kasvaisi. Ennustemalleja on kuitenkin useita, ja toisissa muutos on suurempi kuin toisissa.
– Ennusteiden mukaan erityisesti keväällä tulee olemaan aiempaa kuivempia kausia, eli tulevaisuudessa maastopalokausi voi alkaa aiemmin tai pidentyä, Kiviranta sanoo.
Toistaiseksi maastopalokauden aikaistuminen tai pidentyminen ei ole näkynyt tilastoissa.
Resurssipula konkretisoituu maastopalotehtävillä
Henkilöstöresurssien puute on iso huoli pelastuslaitoksilla, Kiviranta kertoo. Sen lisäksi, että henkilöstöä ei välttämättä ole riittävästi saatavilla, myös osaamisen taso vaihtelee.
– On myönnettävä, että pelastuslaitosten välillä suuria eroja metsäpaloihin varautumisessa, Laitinen sanoo.
Laitisen mukaan valmiustaso on tällä hetkellä selvästi parempi niillä pelastuslaitoksilla, joiden alueella maastopaloja on keskimääräistä enemmän.
Pelastuslaitosten resurssipula voi näkyä hyvin konkreettisesti maastopalotehtävillä, joissa voidaan tarvita runsaasti sammutuskalustoa ja pelastustoimen henkilöstöä useilta alueilta. Tämän puutteen paikkaamiseksi tutkijat toivoisivat järjestelmää, jossa olisi ajantasainen tieto käytössä olevasta kalustosta ympäri Suomea.
”Pelastuslaitosten välillä suuria eroja metsäpaloihin varautumisessa.”
– Teemme tällä hetkellä selvitystä ohjelmasta, joka mahdollistaisi sen, että tilanteen vaatiessa näkisi nopeasti, millä pelastuslaitoksella on käytettävissä esimerkiksi letkuja, pintapumppuja tai suurtehopumppuja, Laitinen sanoo.
Tarve tämänkaltaiselle järjestelmälle nousi niin ikään Kalajoen maastopaloista. Niiden aikana pelastuslaitos joutui jopa ostamaan lisää letkuja, kun niiden saatavuutta muilta laitoksilta ei ollut mahdollista kartoittaa.
Tutkijoiden mukaan tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa, milloin tällainen järjestelmä olisi mahdollista ottaa käyttöön.
Maastopaloihin varautuminen on vielä puutteellista
Aikaisemmista tutkimusta ja selvityksistä on jo käynyt ilmi, että maastopalojen sammuttamiseen ja niiden sammuttamisessa käytettäviin suojavarusteisiin liittyy useita puutteita. Käynnissä olevassa hankkeessa pyritään luomaan tavoitteita toiminnan kehittämiselle ja asettamaan niitä tärkeysjärjestykseen.
Yksi puute liittyy henkilösuojaimiin. Pelastusopisto on aiemmin tehnyt suosituksen henkilösuojainten käytöstä, mutta suositus ei ole vielä tuonut muutosta pelastuslaitosten arkeen.
– On huolestuttavaa, että suojautuminen maastopalotehtävillä on usein puutteellista. Lisäksi käytössä olevat raskaat sammutusvarusteet tuovat elimistölle suuren lämpökuorman. Meillä olisi tarve keveämmille varusteille, erikoistutkija Laitinen toteaa.
Myös tiedolla johtamisessa on kehitettävää. Tutkijat toivoisivat, että pelastuslaitokset osaisivat nykyistä paremmin hyödyntää teknisiä apuvälineitä, kuten esimerkiksi palonleviämismalleja.
Hankkeessa selvitettiin pelastuslaitosten varautumista maastopaloihin. Vain 13 pelastuslaitosta oli tehnyt jonkinlaisen varautumissuunnitelman maastopalotoimintaan.
”On huolestuttavaa, että suojautuminen maastopalotehtävillä on usein puutteellista.”
– Suunnitelmista osa oli hyvin laajoja ja sisälsivät muun muassa eri metsätyyppejä. Osa varautumissuunnitelmista taas oli enemmän taktisia ja sisälsi yksittäisiä toimintaohjeita, Kiviranta sanoo.
Hankkeessa tuotetaankin maastopalojen torjuntasuunnitelman pohja, jota jokainen pelastuslaitos voi hyödyntää. Se edistää myös toiminnan yhdenmukaisuutta.
– Keskeistä on se, että jalkaudumme pelastuslaitoksille kertomaan tutkimuksemme tuloksista ja avustamaan maastopalotorjuntasuunnitelman tekemisessä, Kiviranta kertoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Mikko Terävä
Lue myös:
Kalajoen maastopalojen aikaan kansainvälistä apua ei osattu hyödyntää – Tilanne on nyt toinen
Maastopalomuodostelma harjoitteli omavaraisuutta leiriolosuhteissa
Portugalin maastopaloja johdettiin vahvasti tiedolla – Nopea reagointi edellyttää riittävää taustatyötä
