Riskit tunnistetaan entistä paremmin ja niihin puututaan aktiivisesti. Vaikka kehitettävää on yhä, palomiesten tapaturmavakuutuksista korvattujen loukkaantumisten määrä on vähentynyt.

Palomiesten korvattavien työtapaturmien määrä on laskenut merkittävästi 2000-luvun aikana, selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastosta. Kun työtapaturmia sattui vuosina 2016–2018 yli 400 vuosittain, on määrä viime vuosina laskenut alle 300 tapaukseen. Vuonna 2023 kirjattiin 292 työtapaturmaa.

2000-luvun alkuvuosina palomiehille sattui vuosittain reilusti yli 500 tapaturmaa, ja synkimpänä vuonna 2008 niitä tilastoitiin 625 kappaletta.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoon kirjautuvat työtapaturmat, joista on maksettu korvauksia lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, kuten työntekijän sairaanhoitokulujen, ansionmenetysten ja muiden vahinkojen korvauksia.

Graafi näyttää palomiesten työtapaturmavakuutuksista korvattujen työtapaturmien määrän laskun vuosina 2016–2023. Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus.

Työtapaturmissa palomiehillä loukkaantuvat yleisimmin jalat, mukaan lukien polvet, sekä sormet ja selkä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat olkapäät, nilkat, kädet ja silmät.

Yleisimmät vahingoittumistavat ovat iskeytyminen kiinteää pintaa vasten – eli usein liukastuminen tai kompastuminen – äkillinen fyysinen kuormittuminen ja liikkuvan esineen osuma tai törmäys. Seuraavaksi yleisimpiä ovat leikkaavan tai terävän esineen aiheuttamat vahingot ja puristuminen.

Viime vuoden 292 tapaturmasta 229 sattui varsinaisessa työnteossa ja 62 muissa työhön sisältyvissä tapahtumissa. Esimerkiksi kuntoliikunnassa sattui 40 tapaturmaa. Liikuntatuntien tapaturmien määrä on viime vuosina vaihdellut valtakunnallisesti 25–43 välillä.

Palomiesten työpaikkatapaturmien väheneminen on poikkeuksellista, sillä esimerkiksi julkisen sektorin sote-ammateissa tapaturmien määrä kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia.

— Palomiesten työtapaturmien määrän myönteinen kehitys johtuu todennäköisesti siitä, että turvalliseen työskentelyyn, kuten suojainten käyttöön ja niiden ohjeistukseen, on kiinnitetty huomiota, tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta sanoo.

Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet varusteiden ominaisuuksien parantuminen, yleinen turvallisuuskulttuurin muutos sekä työsuojelutoimintaan panostaminen, arvioi työsuojeluvaltuutettu Petri Suvimaa Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

— Henkilökohtaisissa varusteissa parannusta turvallisuuteen on saatu muun muassa viiltosuojauksella, sammutusasuihin integroiduilla valjailla ja liukuesteillä kenkiin. Merkittävä vaikutus on ollut ajattelutavan muutoksella, jonka myötä työssä vältetään uhkarohkeita riskejä ja käytetään annettuja suojaimia. Lisäksi henkilöstön tietoisuus turvallisen työn oikeuksista on parantunut, Suvimaa toteaa.

Vaikka vakuutuksista korvattujen työtapaturmien määrä on pitkällä aikavälillä laskenut, pelastuslaitosten tilastoista ei voida tehdä vastaavaa johtopäätöstä aivan viime vuosien ajalta. Esimerkiksi Pirkanmaalla työtapaturmien ja niistä aiheutuvien poissaolojen sekä kustannusten määrä on pysynyt melko tasaisena.

— Pitemmällä aikavälillä voidaan kuitenkin nähdä, että alan kehittyminen on parantanut myös työturvallisuutta. Kehittymistä on tapahtunut erityisesti työturvallisuusriskien tunnistamisessa ja niiden pohjalta tehtyjen toimintaohjeiden ja mallien käyttöönotossa, työsuojeluvaltuutettu Matti Syrjä Pirkanmaan pelastuslaitokselta sanoo.

— Työturvallisuutta parantaa myös pelastajan hyvä toimintakyky, hyvä esimiestyö sekä parantuneet työvälineet ja suojavarusteet.

”Kehittymistä on tapahtunut erityisesti työturvallisuusriskien tunnistamisessa ja niiden pohjalta tehtyjen toimintaohjeiden ja mallien käyttöönotossa.”

työsuojeluvaltuutettu Matti Syrjä

Ensihoitajille on viime vuosina sattunut 200–240 työpaikkatapaturmaa vuosittain. Yleisin vahingoittumistapa on äkillinen fyysinen kuormittuminen, putoaminen, kaatuminen, liukastuminen, horjahtaminen tai kompastuminen, erityisesti liikkumisen ja potilaan käsivoimin siirtämisen yhteydessä.

Ensihoitajien työtapaturmien määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena viimeiset neljä vuotta, mutta verrattuna aiempaan ajanjaksoon luvut ovat nousseet. Esimerkiksi vuonna 2017 tilastoitiin 98 tapaturmaa.

— Tilastot eivät anna suoraa selitystä ensihoidon tapaturmamäärien kasvulle. Taustalla voivat olla uudistukset henkilöstöryhmien luokittelussa henkilöstöhallinnossa tai ensihoitajien työnkuvassa ja työolosuhteissa tapahtuneet muutokset, Tapaturmavakuutuskeskuksen Sysi-Aho sanoo.

Väkivaltatilanne tai järkyttävä tilanne kirjattiin poikkeamaksi 25 ensihoitajan tapaturmaan viime vuonna. Työssä sattuneista väkivaltatilanteista työtapaturmatilasto ei tarjoa tarkkaa kuvaa, sillä siihen kirjataan vain tapaukset, joista on aiheutunut korvattavia seurauksia, kuten ensiapukäynti. Uhkaavat tilanteet tai lievät vahingoittumiset eivät päädy Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoon.

Paikallisesti väkivaltatilanteet voivat nousta työsuojelun tilastoissa näkyvästi esiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa ensihoitohenkilöstön turvallisuusilmoituksista noin puoleen on tänä vuonna liittynyt uhka- tai väkivaltatilanne.

Sanapilvikuvat esittävät tapaturmailmoituksissa yleisimmin käytettyjä sanoja, joilla selitetään tapahtumia. Ylempi kuva on kooste palomiesten ilmoituksista ja alempi kuva ensihoitajien ilmoituksista.


Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Canva

Sanapilvikuvat: Tapaturmavakuutuskeskus

Lue lisää aiheesta