Vuonna 2018 Suomeen perustettiin neljä pelastuslaitosta kattava arktinen pelastusjoukkue, Arctic Rescue Team. Joukkueessa ovat mukana Lapin, Kainuun, Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset.

Arktisen pelastusjoukkueen kautta pohjoiselle toimialueelle saadaan uudenlaista suorituskykyä operatiiviseen toimintaan ja varautumiseen. Se tarjoaa myös uudenlaisen urapolun palomiehille.

– Kansainvälisen toimintaympäristön kautta saadaan hyviä oppeja. Meillä on mukana motivoitunutta porukkaa, ja itsekin pidän tätä nykyvastuualueistani kaikista mielenkiintoisimpana, Lapin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Ville Rankinen kertoo.

Rankinen on mukana myös Suomen Palopäällystöliiton ArcRes-hankkeessa, jossa tehdään yhteistyötä Ruotsin, Norjan, Islannin ja Kanadan kanssa.

Tärkein anti arktisesta pelastustoiminnasta ovat hänelle yhteistoiminta pelastuslaitosten kesken ja kansainvälistyminen, kädentaitoja unohtamatta.

Arktinen pelastusjoukkue voidaan hälyttää Suomessa esimerkiksi maastopalotehtäviin, tulvantorjuntaan, rauniopelastustehtäviin sekä vaarallisten aineiden tai lumivyöryjen aiheuttamiin onnettomuustilanteisiin.

– Toimintakykyisten pelastajien saaminen onnettomuuskohteelle on äärimmäisen tärkeää, Rankinen sanoo.

Yhteistyötä Pelastusopiston Finn Rescue Teamin kanssa

Joukkue on saanut rahoituksen EU:lta HCP-toiminnalle (high capacity pumping) eli suurtehopumppaukseen. Tällä hetkellä arktisen pelastusjoukkueen HCP muodostelma harjoittelee osana Suomen kansainvälistä pelastustoimintaa ja osallistuu sertifiointiharjoitukseen Puolassa syksyllä 2023. Sertifioinnin myötä joukkue saa viideksi vuodeksi oikeuden osallistua kansainväliseen pelastustoimintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, yhteistyössä muiden EU:n pelastusmuodostelmien kanssa.

– Teemme yhteistyötä Pelastusopiston Finn Rescue Teamin kanssa. Jos lähdemme kansainvälisille tehtäville EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, FRT:stä tulee meille leiri, tarvittavat tukitoiminnot sekä Head of Mission, Rankinen sanoo.

Arktisen pelastusjoukkueen HCP-moduulin toimintasäde on parituhatta kilometriä, eli se kattaa käytännössä pohjoismaat ja Pohjois-Euroopan. Kansainvälisiin tehtäviin joukkue ei osallistu yksin.

Pelastuspalvelumekanismin kautta tulevilla tehtävillä Pelastusopisto toimii työnantajana myös arktisen pelastusjoukkueen henkilöstölle.

Lapin pelastuslaitoksella arktiseen pelastusjoukkueeseen on koulutettu nyt 20 henkilöä, mutta määrää nostetaan vielä viidellä. Kansainväliseen pelastustoimintaan osallistuvia Lapin joukkueessa on tällä hetkellä 15 henkilöä.

– Tarvitsemme lisää vahvuutta, jotta saamme joukkueen kasaan esimerkiksi loma-aikoina.

Arktinen pelastusjoukkue tuo osaamista erikoistilanteisiin

Vaikka Arctic Rescue Team hakee kansainvälistä sertifiointia HCP-muodostelmalle, Rankinen näkee, että suurin hyöty sille saadaan kotimaassa.

– Toiminnassa on neljä eri pelastuslaitosta. Rajat ylittävä avunanto on äärimmäisen tärkeää. Kun tulee pitkäkestoisia tehtäviä, kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Ammattitaitoisen joukkueen myötä erikoistilanteisiin saadaan nopeasti kalustoa, johtamisosaamista sekä käsipareja. Tavoitevahvuus arktisella pelastusjoukkueella on kansallisilla tehtävillä 2 + 3 + 12.

Arktisen pelastusjoukkueen osaamista on hyödynnetty esimerkiksi Muhoksen maastopaloissa vuonna 2020 sekä Kalajoella vuonna 2021. Keväällä 2020 arktisen pelastusjoukkueen jäseniä päivysti Rovaniemellä viikon tulvantorjuntatehtävissä.

Teksti: Maarit Krok
Kuva: Arctic Rescue Team

Lue lisää: Arktiselle pelastusjoukkueelle huipputehokas vesipumppu

Lue lisää: Pelastustoiminnan kansainväliset osaajat halutaan hyötykäyttöön kotimaassa

Lue lisää aiheesta