Etelä-Savossa on saatu päätökseen paikallisneuvottelut, joiden myötä Etelä-Savon pelastuslaitoksella siirrytään kokonaispalkkaukseen. Paikallinen kokonaispalkkakorvaus on 44 prosenttia, mistä tuli Suomen korkein. Toiseksi korkein kokonaispalkkakorvaus on Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sovittu 42,5 prosenttia.
Kun käytössä on kokonaispalkka, varsinainen palkka maksetaan korvausprosentilla korotettuna työvuoroista riippumatta jokaiselta kuukaudelta sekä vuosiloman ajalta ja useimmiten myös sairauslomalta.
SPAL teki viime vuonna vertailun kokonaispalkan ja sopimusperusteisten työaikakorvausten välillä. SPALin laskelmien mukaan eri vuorojen kuuden vuoden keskiarvo on lomat huomioiden sopimusperusteisesti noin 43,5 prosenttia. Etelä-Savon 44 prosentin kokonaispalkkakorvaus on ensimmäinen, joka ylittää virka- ja työehtosopimuksen mukaisen keskiansion.
– Olemme nyt näyttäneet mallia, että 44 prosenttia on oikeudenmukainen ja siihen kannattaa pyrkiä, Savonlinnan palomiesyhdistys SPAL ry:n luottamusmies Alan O’Leary sanoo.
Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka näkee siirtymän kokonaispalkkaukseen positiivisena. Työnantajan kannalta palkanmaksu yksinkertaistuu, ja työntekijät saavat palkkaratkaisun, jota ovat peräänkuuluttaneet jo useiden vuosien ajan.
– Vaikka palkka ei sinänsä muutu, henkilökunta kokee sen hyvänä ratkaisuna. Ympäri vuorokauden tapahtuvassa palveluntuotannossa ison osan palkasta muodostavat haitallisen työajan korvaukset. Työntekijän näkökulmasta kokonaispalkkaus tuo tietynlaista varmuutta, Lokka sanoo.
Kokonaispalkka ei ole ainoa keino työntekijöiden houkutteluun
Seppo Lokka toivoo, että kokonaispalkalla on myös positiivisia vaikutuksia työnantajakuvaan. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on avoinna kymmenen palomiehen virkaa, ja Lokka pelkää, ettei niitä kaikkia saada täytettyä.
– Meillä on valtakunnallisesti pulaa ammattilaisista. Jokainen koettaa omalta osaltaan rakentaa järjestelmää niin, että se olisi mahdollisimman houkutteleva, olisi veto- ja pitovoimaa.
Tehtäväkohtainen palkka Etelä-Savossa on maan keskitasoa ja alempi kuin naapurilaitoksilla, joten kokonaispalkkaprosentti ei välttämättä yksinään riitä houkuttelemaan työntekijöitä alueelle. Toisaalta paikalliset luottamusmiehet kiittelevät, että sopimukseen kuuluu myös sairausloma-ajan palkka samalla prosentilla.
Pieksämäen seudun palohenkilöstö PSPH:n luottamusmies Asko Heimonen pitää tärkeänä myös hyvinvointialueen tarjoamaa kutsurahaa, jota maksetaan, jos työnantaja tekee muutoksia työvuorotaulukkoon. Arkena kutsuraha on 80 euroa ja viikonloppuna 140 euroa. Myös hälytysraha nousee nelinkertaiseksi.
– Meillä on iso työssäkäyntialue. Porukkaa tulee töihin esimerkiksi Jyväskylästä ja Kuopiosta. Kustannusten kasvaessa tällaisillakin summilla on iso merkitys, Heimonen sanoo.
Ensi vuonna alueella on luvassa työn vaativuuden arviointikeskustelut, sillä nykyinen järjestelmä ei vastaa työntekijöiden osaamista ja työn vaatimuksia.
– Meillä kourallinen palomiehiä suoritti Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen räätälöimän koneenhoitajakoulutuksen, mutta TVA ei vielä tunnista tämän tutkinnon tuomaa vastuuta vastuualueeksi. Tällä hetkellä osa vastuualueista maksetaan henkilökohtaisena lisänä ja osa nostaa suoraan tehtäväkohtaista palkkaa vastuualuepisteiden noustessa, O’Leary sanoo.
Etelä-Savossa siirrytään kokonaispalkkaukseen ensi vuoden alussa, kun työntekijät siirtyvät hyvinvointialueille. Mikkelin vakinaiset palomiehet ry:n luottamusmies Ari Kokkolan mukaan siirtymä hyvinvointialueelle tuo tullessaan myös muita muutoksia, jotka toivottavasti parantavat veto- ja pitovoimaa.
– Tulevaisuudessa henkilöstö pääsee vaikuttamaan enemmän työvuorosuunnitteluun. Se tuo lisäarvoa, Kokkola sanoo
Paras lopputulos syntyy yhteistyöllä
Etelä-Savossa myös 24 tunnin työvuorojärjestelmässä työskenteleville ensihoitajille tulee kokonaispalkkausjärjestelmä ja sama kokonaispalkkakorvaus kuin alueen palomiehille.
Hyvinvointialueelle siirtyminen mahdollistaa entistä paremman palveluintegraation pelastustoimen ja sote-palveluiden välillä.
– Meillä raja-aitoja ei ainakaan ole. Vaikka päätoimiset ensihoitajat työskentelevät terveyspalvelujen päivystyksen ja ensihoidon palvelualueella, he työskentelevät käytännössä usein paloasemilla. Kysymys palveluiden tuottajasta ei ole enää relevantti, koska työnantaja on sama molemmilla, Lokka huomauttaa.
Etelä-Savon alueen luottamusmiehet kiittelevät työnantajaa hyvästä yhteistyöstä ja reilussa hengessä käydyistä neuvotteluista.
– Meillä on arvostusta puolin ja toisin, Heimonen sanoo.
– Paras lopputulos saadaan, kun työnantaja ja työntekijät yhdessä ratkaisevat asioita. Toivottavasti tämä ymmärretään pelastusalalla laajemminkin, Kokkola toivoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
