Pelastusala on huomioitu uudessa hallitusohjelmassa poikkeuksellisen kattavasti, mutta työelämää ei tulisi kehittää työntekijöiden kustannuksella.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL kiittää hallitusta useista pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa ja ensihoitoa koskevista kirjauksista.
– Hallitusohjelmassa on positiivista, että pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskustoiminnan resurssit turvataan. Myös ensihoitajien työturvallisuuteen liittyvä kirjaus on äärimmäisen positiivinen asia. Uhka- ja väkivaltatilanteita torjutaan ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja rikoslakia säätämällä, SPALin järjestön johtaja Kim Nikula sanoo.
SPAL pitää hyvänä asiana, että myös työurien ja pelastajakoulutuksen kehittäminen on nostettu esiin hallitusohjelmassa.
– Harmillista, ettei pelastaja-ammattikorkeakoulututkintoa edistetä hallituskauden aikana. Koulutusuudistus ja jatkotutkinnot ovat keskeisimpiä asioita, joilla saadaan aikaan innovaatioita ja parannetaan työoloja, Nikula huomauttaa.
Hyvinvointialueiden ei tule leikata pelastustoimesta
Hallitusohjelmassa luvataan, että yhdenvertaiset pelastuspalvelut turvataan koko maassa. Kirjaus on tärkeä, mutta konkreettiset keinot puuttuvat hallitusohjelmasta. Tällä hetkellä pelastuspalvelut eivät ole yhdenvertaiset kaikkialla Suomessa.
Pelastustoimessa on tunnistettu 60–80 miljoonan euron rahoitusvaje. Yhdenvertaiset pelastuspalvelut edellyttävät hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamista ja mahdollisesti aiempaa tiukempaa ohjausta. Pelastustoimen kustannukset hyvinvointialueilla ovat vain kahden prosentin luokkaa, eikä jo valmiiksi minimimiehityksellä toimivista pelastuspalveluista ole varaa kiristää yhtään.
Minimimiehityksellä toimivista pelastuspalveluista ei ole varaa kiristää yhtään.
– Epätasapaino sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen kustannusten ja tehtävien välillä on suuri. Niitä ei voi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Hyvinvointialueiden päätöksenteossa ei ole tällä hetkellä riittävästi pelastusalan substanssiosaamista, mistä olemme hyvin huolissamme, SPALin liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas sanoo.
Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen ei tue yhteiskunnan kehitystä
Hallitusohjelmassa työurat ovat keskeisessä asemassa. Valitettavasti työurien kehittämistoimenpiteet jäävät vajaaksi eivätkä ole linjassa EU:n osaamis- ja aikuiskoulutusohjelman kanssa.
SPAL on erittäin huolissaan hallituksen suunnitelmista lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa. Aikuiskoulutustuki on tähän asti mahdollistanut sen, että hätäkeskuspäivystäjä, pelastaja tai ensihoitaja voi kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Täysipäiväisen työn ohella kouluttautuminen voi henkilökohtaisesta elämäntilanteesta johtuen olla mahdotonta.
Aikuiskoulutustuki on ollut tähän asti tärkeä väylä kehittää henkilöstöä ja siten myös koko alaa. Sen lakkauttaminen heikentäisi mahdollisuuksia siirtyä muilta aloilta pelastusalalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2014 tekemän arvion mukaan Suomessa muun muassa sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työikäisen väestön terveydenhuollon kustannukset aiheuttavat kansantaloudelle vuosittain 24 miljardin euron kustannukset. Osa terveydenhuollon kustannuksista aiheutuu työstä ja työolosuhteista.
”Tukiviidakkoa perataan nyt väärästä suunnasta.”
Aikuiskoulutustuen kustannustaakka on noin 44 miljoonaa ja vuorottelutteluvapaan 20 miljoonaa.
–Oleellisempaa olisi kehittää työelämää niin, että turvallisuus, terveys ja hyvinvointi ovat etusijalla. Sitä kautta saamme aidosti säästöjä, Nikula toteaa.
– Tämän päivän työelämä on jatkuvaa oppimista. Tukiviidakkoa perataan nyt väärästä suunnasta. Vuorotteluvapaan poissulkeminen on työhyvinvointiasia. Vuorotteluvapaalla on suuri merkitys työuran loppuvaiheessa, Mustakangas sanoo.
Työntekijöiden ja luottamusmiesten asema turvattava
Hallitusohjelman mukaan Suomen työmarkkinoita halutaan kehittää joustavampaan suuntaan, mutta se näyttää tapahtuvan työntekijöiden asemaa heikentämällä. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka toteutuessaan aiheuttaisivat työntekijälle ansionmenetyksiä ja heikentäisivät työntekijän oikeusturvaa.
Hallitus haluaa uudistaa neuvottelujärjestelmää rajaamalla muun muassa työtaistelu- ja palkantarkastusoikeutta.
– Näen tässä suuren riskin ja ristiriidan. Paikallista sopimista halutaan lisätä, mutta samalla esimerkiksi palkantarkastusten osalta sitä halutaan rajata. Ammattiyhdistystoiminta on organisoitua ja ammattimaista. Pitkällä aikavälillä lopputulema neuvottelutoiminnassa on parempi, kun neuvotteluita käyvät kokeneet ja koulutetut yhdistystoimijat, Mustakangas sanoo.
Kim Nikula muistuttaa, että luottamusmiesten toimintaedellytykset on turvattu valtiosopimuksilla ja työehtosopimuksilla. SPALin toimenpiteet tähtäävät siihen, että näin on myös jatkossa. On työnantajien ja työntekijöiden etu, että virka- ja työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamisneuvottelut käydään paikallistasolla.
”SPAL suhtautuu työntekijöiden etujen heikentämispyrkimyksiin kielteisesti.”
Hallitusohjelmassa on myös useita kirjauksia, joilla on mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia työntekijän työsuhdeturvaan, kuten kirjaukset irtisanomisen perusteista ja ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamisesta omavastuupäiväksi.
– SPAL suhtautuu työntekijöiden etujen heikentämispyrkimyksiin kielteisesti, Nikula sanoo.
Hallitus tuo työrauhaan liittyvät säädösmuutokset eduskuntaan syysistuntokaudella 2023, paikalliseen sopimiseen liittyvät säädösmuutokset kevätistuntokaudella 2024 ja muut tähän kokonaisuuteen liittyvät uudistukset kehysriiheen 2025 mennessä.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pexels & Salla Seeslahti
Lue myös: Turvallista Suomea ei rakenneta ilman osaavaa henkilöstöä ja riittäviä resursseja
