Koulutettuja hätäkeskuspäivystäjiä tarvitaan jatkossakin. Uusi tietojärjestelmä ei korvaa ihmistä.
Kiira-myrskyn jälkimaininkina Hätäkeskuslaitos on selittänyt, miksi hätäpuheluiden käsittely jonoutui jopa kahteenkymmeneen minuuttiin lauantaina 12. elokuuta.
Hätäkeskuksissa myrskyyn varauduttiin työvuoromuutoksilla ja ylityökutsuilla, mutta henkilöstömäärä ei silti riittänyt äkillisen puhelusuman nopeaan purkuun Keravalla ja Kuopiossa.
Osittain jonoutumisessa oli kyse siitä, että kansalaiset soittivat hätänumeroon myös sinne kuulumattomia, kiireettömiä tiedusteluja.
Hätäkeskuslaitokseen valmistumassa oleva ERICA-tietojärjestelmä helpottaa tulevaisuudessa toimintaa vastaavissa onnettomuuksissa. Mikään tietojärjestelmä ei kuitenkaan korvaa hätäpuheluun vastaavaa hätäkeskuspäivystäjää.
– Hätäkeskuspäivystäjiksi koulutetun henkilöstön tarve on jatkossakin selvä. On oikein, että Hätäkeskuslaitos on viime päivinä korostanut juuri tätä, kun tiedotusvälineet ovat käsitelleet Kiira-myrskyä, Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula toteaa.
Palomiesliitto on ammattiliitto, jonka jäseninä on myös hätäkeskuspäivystäjiä. Liiton sisällä päivystäjät ovat järjestäytyneet oman yhdistykseensä, Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL ry:een.
Hätäkeskuslaitoksen voimavarat ovat useasti ennenkin nousseet esiin Suomen yli puhaltaneiden myrskyjen yhteydessä.
Ennen Kiiraa vastaava myrsky sai hätäkeskukset äärirajoille vuosi sitten elokuussa. Silloin laaja Rauli-myrskyrintama kuormitti erityisesti Porin, mutta myös Vaasan, Turun ja Kuopion hätäkeskuksia.
Ongelmana on, että hätäkeskuslaitos on mitoitettu vastaamaan ”normaalia toimintaa”. Hätäkeskuslaitos itsekin huomauttaa, ettei sen roolia varautumisorganisaationa ole huomioitu riittävästi.
– Määrärahamme on mitoitettu normaaliolojen mukaan, eikä se mahdollista haluamamme tasoista varautumista erilaisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin, hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen harmitteli vuosi sitten Pelastusalan ammattilaisen haastattelussa (lue juttu näköislehdestä).
Kun sisäisen turvallisuuden toimijoiden – kuten hätäkeskusten, ensihoidon, pelastuksen ja poliisin – resurssit mitoitetaan normaalioloihin, voi viranomaistoiminnan kyky olla uhattuna poikkeusoloissa, mutta jo normaalioloissa, kun onnettomuuksia on äkillisesti useita yhtä aikaa.
– Tietynlainen epävarmuus on yhteiskunnan uusi normaalitila, Nieminen muistutti.
Hätäkeskuslaitoksessa työskentelee vajaa 600 henkilöä, josta päivystäjiä on noin 500 henkilöä. Keskimäärin kuudessa hätäkeskuksessa on päivystyssalissa koko ajan 85 työntekijää, käytännössä määrä vaihtelee suurestikin.
Henkilöstön määrä on laskenut keskuksien yhdistymisten kautta: vielä viisi vuotta sitten työntekijöitä oli noin 760.
Henkilöstömäärästä on tehty useaan otteeseen poliittisia linjauksia. Sisäisen turvallisuuden selonteossa hallitus linjasi Hätäkeskuslaitoksen tarvitsevan vähintään 600 henkilötyövuoden verran työvoimaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta taas on nähnyt, että resurssia tarvitaan minimissään 650 henkilötyövuoden verran.
Hätäkeskuslaitoksen johto on ilmoittanut, että kyse on ensisijaisesti henkilöstön saatavuusongelma: koulutettua henkilöstöä palkattaisiin, jos sitä olisi saatavilla. Tilannetta pidetään kestämättömänä.
Päivystäjien koulutuksen kehittäminen sekä Hätäkeskuslaitoksen rahoituksen turvaaminen ovat olleet asioita, joihin Palomiesliitto on vaatinut pitkäjänteisiä ratkaisuja. Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan Pelastusopistolla.
– Hätäkeskus on ensimmäinen viranomaisketjun lenkki. Uusi tietojärjestelmä ei korvaa hätäkeskuspäivystäjiä, vaan työn tarve on päivän selvä tulevaisuudessakin. Koulutuksen laadusta ja määrästä tulee huolehtia, Palomiesliiton Nikula toistaa.
– Nyt tulee muistaa, että puhe on hyvin kohtuullisista kustannuksista, mutta yhteiskunnan mitassa täysin korvaamattomasta palvelusta. Tähän toivoisin päättäjiltä heräämisen hetkeä.
Lisäksi hätäkeskuksissa tulee kiinnittää huomiota päivystäjien työssä jaksamiseen sekä työurien kehittämiseen, esimerkiksi esimieskoulutuksen kautta.
– Hätäkeskuksen pitää olla niin hyvä työpaikka, että päivystäjäkurssin jälkeen työhön saapuvat myös pysyvät alalla. Monella päivystäjällä on toinen tai useampikin ammattitutkinto, joten vaihtoehtoja on olemassa.
Kuvassa Kiira-rajuilman tuhoja Helsingin Lauttasaaressa. Kuva: Lehtikuva.
Lue lisää hätäkeskuksista:
- ”Epävarmuus on uusi normaali?” – Hätäkeskusten resurssit ja Rauli-myrsky
Pelastusalan ammattilainen 6/2016
- ”Hätäkeskus on resurssien portinvartija”
Pelastusalan ammattilainen 2/2017
- ”Hätäkeskuksiin tarvitaan koulutuspolku”
Pelastusalan ammattilainen 3/2017
