Hätäkeskuslaitos pilotoi omaa posttraumatyöpajaa vuonna 2021. Marraskuun lopussa järjestetään jo kolmas työpaja.
Sairauspoissaolot ovat olleet Hätäkeskuslaitoksen ongelmana jo pitkään. Vuonna 2022 hätäkeskuspäivystäjällä oli keskimäärin 22,2 sairauspoissaoloa ja poissaolon taustalla olivat usein mielenterveydelliset syyt.
– Haluamme kääntää jokaisen kiven työhyvinvoinnin edistämiseksi ja poissaolojen vähentämiseksi, Porin hätäkeskuksen apulaispäällikkö Riku Inkinen sanoo.
Inkinen on toiminut posttraumatyöpajojen isäntänä.
Vuonna 2021 järjestettiin ensimmäinen posttraumatyöpaja. Posttraumatyöpajoja on järjestetty tähän asti pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstölle, ja poliisilla työpajatoiminta on ollut osa arkea jo kymmenen vuotta.
Vuoromestari Miia Pohjolainen suoritti lähiesimiehen ammattitutkintoa ja sai ajatuksen tehdä lopputyönsä posttraumatyöpajoista. Runsas puhelumäärä ja puheluiden kuormittava sisältö aiheuttaa erityisesti kumulatiivista stressiä.
– Me emme myöskään näe onnettomuuspaikalle, vaan ajatus tehtävästä perustuu vain puhelun perusteella saatuun mielikuvaan. Se voi olla hyvin erilainen kuin tilanne kentällä oikeasti on. Lisäksi emme saa tietää tehtävän lopputulosta, vaan tehtävät jäävät meidän osaltamme aina ikään kuin kesken, Pohjolainen kuvaa.
Posttraumatyöpajat on suunniteltu päivystystyön lähtökohdista
Hätäkeskuspäivystäjät ovat olleet tyytyväisiä koulutuksen sisältöön. Työpaja koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä sekä kahdenkeskisistä psykoterapeutin tapaamisista. Posttraumatyöpajan aikana osallistujat viettävät kolme päivää yhdessä hyvinvoinnin ja palautumisen merkeissä.
Pohjolainen uskoo, että työpajojen suosion taustalla on aito tarve traumaattisten asioiden käsittelylle ja myös hätäkeskustyöhön räätälöity sisältö.
– Luennot käsittelevät esimerkiksi kumulatiivisen stressin tai traumatisoivan tehtävän aiheuttamia reaktioita, niiden kehittymistä ja niistä palautumista.
Monet osallistujista ovat yllättyneet koulutuksen aikana tekemistään havainnoista.
– Osallistujat ovat olleet hämmentyneitä, kun ovatkin huomanneet, että reaktiot tilanteisiin ovat olleet täysin normaaleita, Inkinen sanoo.
Järjestäjien mukaan ensimmäinen askel toipumiseen onkin se, että ymmärtää omien tunteiden ja reaktioiden kuuluvan asiaan.
Hätäkeskuslaitos kouluttaa vertaispurkuohjaajia
Loppuvuoteen mennessä posttraumatyöpajoihin on osallistunut 45 henkilöä, mikä on lähes kymmenen prosenttia laitoksen operatiivisesta henkilöstöstä. Posttraumatyöpajat on tarkoitettu koko henkilöstölle. Niitä on järjestetty nyt kerran vuodessa, mutta tulevaisuus on vielä auki. Ainakin vuosi 2024 tulee olemaan välivuosi toiminnassa.
– Keskitymme vertaispurkuohjaajien koulutukseen. Tavoitteenamme on tietysti, että posttraumatyöpajoja ei tarvitsisi järjestää lainkaan, vaan saisimme tuettua henkilöstöä jo varhaisessa vaiheessa, Inkinen sanoo.
Vertaispurkuohjaajien koulutukseen valitaan alkuvuodesta 2024 jokaisesta keskuksesta joukko henkilöitä. Varsinaisen vertaispurkutoiminnan toivotaan käynnistyvän jo kevään aikana.
Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALin pääluottamusmies Arto Pirttimaa pitää posttraumatyöpajoja tärkeinä työn kuormittavuuden vuoksi.
– Vertaispurkuohjaajien kouluttaminen on ehdottoman tärkeää, mutta se ei missään nimessä poista posttraumatyöpajojen tarvetta. Nämä mallit enemmänkin täydentävät toisiaan, Pirttimaa sanoo.
Suomen Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin viime lokakuussa toteuttaman jäsenkyselyn tulokset kertoivat auttajien jatkuvista työhyvinvointiongelmista. Hätäkeskuspäivystäjien vastauksissa nousivat esiin liiallinen työn kuormittavuus sekä uupumus. HAL on vaikuttanut aktiivisesti parantaakseen päivystäjien työssäjaksamista ja hyvinvointia.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock
