Hätäkeskuslaitos asetti viime vuonna strategiseksi tavoitteeksi työhyvinvoinnin kehittämisen. Henkilöstöpäällikkö Antti Koskelan mukaan työtä on viimeiset 20 vuotta painettu niin sanotusti niska limassa, joten nyt on aika rauhoittua ja katsoa, miten Hätäkeskuslaitoksessa oikeasti voidaan.
Henkilöstön hyvinvointia on haluttu edistää mahdollisimman monipuolisesti. Keskeistä on oman työn hallinnan lisääminen. Merkittävä uudistus on mahdollisuus automaattivastauksen käyttöön. Nyt hätäkeskuspäivystäjä voi siis valita, ottaako puhelun automaatin kautta vai itsenäisesti. Työn hallintaa tulee kasvattamaan myös vuodenvaihteessa toteutettava ensihoidon riskinarvion uudistus, jossa harkintavaltaa palautetaan takaisin päivystäjälle.
– Sillä on kaikista suurin vaikutus työhyvinvointiin, kun työ sujuu ja sitä voi itse hallita, Antti Koskela sanoo.
Työhyvinvointiasiantuntija Elina Rautasen mukaan hyvin yksinkertaisilla asioilla on pyritty vaikuttamaan kuormituksen vähentämiseen.
”Sillä on kaikista suurin vaikutus työhyvinvointiin, kun työ sujuu ja sitä voi itse hallita.”
– Monet ovat kuormittuneet siitä, että puhelujono on ollut jatkuvasti näkyvillä ja että intrassa etusivulla on ollut tieto päivittäisestä palvelutasosta eli siitä, kuinka nopeasti puheluihin vastataan. Nyt päivystäjä voi itse valita, haluaako hän jonoa näkyviin vai ei. Palvelutaso taas on johdolle erittäin tärkeä tieto, mutta sen ei tarvitse olla ensimmäinen asia, jonka henkilöstö intrassa näkee, Rautanen sanoo.
Sairauspoissaolot ovat kääntyneet laskuun, vaikka työhyvinvointiin on panostettu vasta vähän aikaa. Syyt sairauslomien vähentymisen taustalla ovat moninaisia, mutta on selvää, että parempi henkilöstötilanne vähentää kuormittumista ja sitä kautta myös työssä uupumista. Tänä vuonna hätäkeskuspäivystäjien määrä on kasvanut kymmenellä henkilötyövuodella ja sairauslomien määrän pienentyminen on vaikuttanut henkilöstömäärään noin viidellä henkilötyövuodella.
Ajankäytön suunnitteluun tulee panostaa
Uudessa ennakoivan työkykyjohtamisen mallissa tärkeää on esihenkilötyö. Hätäkeskuksissa on jo pitkään ollut käytössä varhaisen tuen työkykykeskustelu, joka käydään, jos työntekijän käytöksessä tai työssä huomataan hiljaisia hälytysmerkkejä.
Lähiesihenkilö on tärkein linkki työhyvinvoinnissa. Koskelan mukaan lähiesihenkilön tuleekin olla jatkuvasti tuntosarvet pystyssä ja valmiina puuttumaan tilanteeseen jo ennen ensimmäistäkään sairauslomapäivää. Henkilöstö on toivonut esihenkilötyölle enemmän aikaa.
– Aika usein sanotaan, ettei ole aikaa. Porin hätäkeskuksen apulaispäällikkönä jouduin työstämään tätä asiaa. Totesimme yhdessä, että aikaa oli kyllä, mutta sen käyttöä piti suunnitella paremmin. Ajankäytön suunnittelua tulee vielä kehittää koko virastossa, Koskela huomauttaa.
Koskela kiittää operatiivisen esihenkilöstön sitoutumista omaan operatiiviseen työhönsä, mutta toivoo, että myös henkilöstöhallinnollinen puoli muistettaisiin paremmin.
”Ajankäytön suunnittelua tulee vielä kehittää koko virastossa.”
– Työntekijät voivat helposti kokea, ettei heistä välitetä, jos näitä tärkeitä asioita ei hoideta.
Koskela muistuttaa, että pienilläkin eleillä on merkitystä nähdyksi tulemisen kokemukselle.
– Jos vuoromestari huomaa, ettei päivystäjällä ole kaikki kunnossa, sen voi ottaa puheeksi ja sanoa, että jossain vaiheessa olisi hyvä keskustella asiasta.
Henkilöstöpäällikkö Koskela ja työhyvinvointiasiantuntija Rautanen arvostavat Hätäkeskuslaitoksen hyvää työterveyssopimusta, johon kuuluu lähitapaamisten lisäksi monenlaisia matalan kynnyksen tukipalveluja chatista omahoito-ohjelmiin. Tukea saa niin uniongelmiin, liikunnan lisäämiseen kuin vaikkapa painonhallintaan.
– Meillä tosin pelkästään digituetut palvelut eivät ole paras vaihtoehto, sillä henkilöstö on päätteiden äärellä niin paljon muutenkin. Siksi palveluissamme on paljon myös ohjausta ja neuvontaa lähitapaamisilla. Esimerkiksi fysioterapeutin ennaltaehkäiseviä palveluita voi käyttää rajattomasti.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock
