Pelastuslaitos sai kaksivuotisen poikkeusluvan vuorokausityöhön, mutta lupaan sisältyvä uusi ehto ihmetyttää sekä työntekijöitä että työnantajaa.
Lue myös: ”Paikallisia sopimuksia työajasta pitää kunnioittaa”
Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi joulukuun lopulla Helsingin pelastuslaitokselle poikkeusluvan 24-tuntisille työvuoroille. Lupa on voimassa tämän vuoden alusta vuoden 2019 loppuun saakka ja sen piirissä on 450 pelastustoiminnan vuorotyöntekijää.
Ehdoiltaan poikkeuslupa vastaa aiempaa Helsinkiin myönnettyä lupaa, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: nyt aluehallintovirasto määrää, että ”jos työntekijällä teetetään yli 25 tunnin työvuoro, sen jälkeen hänelle on annettava kuusi vuorokautta kestävä vapaajakso.”
Käytännössä lupaehto tarkoittaa, että työnantaja ei voi teettää työntekijällä vuorokauden mittaisen työvuoron perään ennalta suunniteltua työtä. Tällaista työtä voisi olla koulutukseen osallistuminen, kokoukset tai toimistotyöt.
Päätökseen vaaditaan oikaisua
Aluehallintoviraston perusteli lupaehtoa työtuomioistuimen viime marraskuussa tekemällä päätöksellä (TT 2017:158) asiassa, joka koski Finnavian Helsinki-Vantaan lentoaseman palomiesten työajan poikkeuslupaa. Finnavian saama lupa sisälsi vaatimuksen kuuden vuorokauden vapaasta yli 25 tunnin työvuoron jälkeen.
Helsingissä ihmetellään nyt sitä, kuinka Finnavian palomiesten lupaehdot liittyvät kaupungin pelastuslaitokseen — työnteon järjestelyt ja olosuhteet kun ovat täysin erilaiset.
Pelastuslaitos hakee virheelliseksi kokemaansa päätökseen oikaisua. Aluehallintovirastojen työaikapäätöksien oikaisuvaatimukset käsittelee työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto.
Koulutusjoustosta sovittiin paikallisesti
Helsingin kaupunki haki poikkeuslupaa pääsääntöisesti enintään 24 tunnin työvuoroihin niin, että työvuoro voisi työntekijän suostumuksella olla toisinaan enintään 32 tuntia. Silloin 24 tunnin jälkeen työ olisi toimistotyötä, koulutusta tai vastaavaa hälytysvalmiuden ulkopuolella olevaa työtä.
Käytännössä pelastuslaitoksella on toimittu näin jo pitkään, mutta nyt järjestely kirjattiin ensimmäistä kertaa poikkeuslupahakemukseen.
Pelastuslaitoksella henkilöstöjärjestöt ja työnantaja sopivat vuoden 2016 lopulla kaksivuotisesta paikallisesta sopimuspaketista. Se sisälsi kokonaispalkkauksen sekä työaikasopimuksen, jolla työnantaja sai aikaisempaa enemmän joustovaraa työajan suunnitteluun esimerkiksi koulutustarpeisiin. Osana pakettia sovittiin, että pelastuslaitos hakee vuorokausityölle jatkolupaa.
Lupaehto on tarpeeton
Pelastuslaitoksen hallintopäällikkö Henri Nordenswan sanoo työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen olevan yhtä mieltä siitä, että uudelle lupaehdolle ei löydy perusteita.
– Olemme yhdessä sopineet, että koulutus- tai toimistopäiviä pidetään työvuoron jälkeen. Tämä on ollut vallitseva käytäntö ennenkin. Sopimusta on noudatettu hyvässä yhteisymmärryksessä, kumpikin osapuoli on kokenut sen hyväksi, eikä asiassa ole nähty mitään ongelmaa, Nordenswan sanoo.
– Aluehallintovirasto on tulkinnut työsuojelunäkökulmaa liian yksioikoisesti. Koulutuspäivä on voitu suunnitella vuoron perään vain työntekijän suostumuksella, eikä toimistotyöhön verrattavaa työtä ole paikallisesti nähty tarpeelliseksi rajoittaa työsuojelullisin perustein, perustelee Nordenswan.
Kunnes oikaisuvaatimus on käsitelty, pelastuslaitoksella on voimassa kielto järjestää koulutuksia ja toimistopäiviä välittömästi 24 tunnin vuoron jälkeen. Käytännössä suunnitellut koulutukset joudutaan siirtämään muille vapaapäiville, kakkos- tai kolmospäiville.
”Paikallisia sopimuksia työajasta
pitää kunnioittaa”
Pelastuslaitoksissa pystytään sopimaan vuorokausityöstä niin, että työsuojelunäkökulmat tulevat huomioitua, Palomiesliiton Nikula korostaa.
Helsingin pelastuslaitoksella on paikallisesti sovittu työaikajoustoista. Sopimuksen mukaisesti työnantaja haki aluehallintovirastolta poikkeuslupaa 24 tunnin työvuoroille. Aluehallintovirasto myönsi luvan, mutta liitti siihen lepoaikaan liittyvän työsuojelullisen ehdon, jota pelastuslaitoksella pidetään täysin tarpeettomana.
– Lupaviranomaisen tulee luottaa siihen, että työajasta pystytään työpaikalla sopimaan niin, että myös työsuojeluasiat ovat kunnossa, sanoo Palomiesliiton johtaja Kim Nikula.
– Jos työnantaja ja työntekijät neuvottelevat paikallisen ratkaisun, johon molemmat ovat tyytyväisiä, tätä ratkaisua pitää kunnioittaa ja pyrkiä noudattamaan.
– Olen varma, että paikallisissa ratkaisuissa huomioidaan myös työsuojelulliset näkökulmat, kuten riittävät lepo- ja palautumisajat. Pelastustoimessa turvallisen työn vaatimus on niin vahva, ettei näitä asioita voi kiertää.
– Siihen nähden ihmetyttää, miten lupaviranomainen ikään kuin puuttuu paikalliseen sopimiseen antamalla ehtoja, jotka pelastuslaitoksissa tuntuvat turhilta, Nikula sanoo.
Pelastuslaitosten työaikojen poikkeuslupapäätökset keskitettiin kaksi vuotta sitten Lounais-Suomen aluehallintovirastolle. Palomiesliitossa nähdään, että viraston ratkaisut on syytä selvittää perusteellisesti.
— Keskustelemme avin edustajan kanssa lähiaikoina tarkasti niistä perusteista, joilla poikkeuslupapäätöksiä on tehty. Sekä henkilöstön että työnantajan puolella on tarve hakea vastauksia useisiin kysymyksiin, Nikula kertoo.
Palomiesliitto on linjannut, että pelastushenkilöstön pääsääntöisenä työaikana tulee säilyttää vuorokausityö, joka on liiton jäsenistön enemmistön kannattama työaikamuoto.
– Nykyisestä jäykästä poikkeuslupamenettelystä on päästävä eteenpäin, joustavampaan menettelyyn. Jos vuorokausityöstä sovittaisiin valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa, jonka pohjalta henkilöstö ja työnantaja tekisivät täsmentävät paikalliset sopimukset, lopputulos olisi kestävämpi ja pitkäjänteisempi, Nikula esittää.
Lisää aiheesta helmikuussa ilmestyvässä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.
Kuvassa Raskas pelastusyksikkö lähdössä tehtävään Kallion pelastusasemalta. Kuva: Olli Häkämies.
