Pelastusalan ammattilaisista on pulaa ympäri Suomea, ja ongelma näkyy myös isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Tampereella.

Pirkanmaalla pelastustoimen henkilöstötilanne on ollut vaikea tänä kesänä. Ylitöitä oli tarjolla runsaasti jo alkuvuodesta, minkä vuoksi monen pelastajan ylityökiintiöt ovat täyttyneet. Osa taas ei halua tehdä ylitöitä lainkaan.

Työnantaja on joutunut karsimaan pelastusyksiköiden vahvuuksista, sillä sijaisia ei ole tarjolla. Tampereen pääasemalta on vähennetty sammutusyksikkö 101.

– Pelastussukeltajille tilanne on hankala. Heidän yksikkönsä hoitaa nyt kaikki keikat pääasemalla, jolloin heille jää entistä vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia sukellustoiminnan harjoitteluun, Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisten puheenjohtaja Sami Ahola kuvaa.

Yksiköitä toimii myös vajaamiehityksellä. Vajaamiehityksen paikkaamiseksi asemia on ohjeistettu ottamaan tarpeen tullen tukiyksikkö mukaan tehtävälle.

Ahola ymmärtää työnantajan näkökulman, mutta hänen mukaansa tilanne on silti pelastajille kestämätön. Pelastajapulan uhkakuvista on puhuttu useiden vuosien ajan, mutta ongelmat alkavat vähitellen realisoitua.

– Tampere on vetovoimainen paikka, mutta vetovoima ei riitä loppuun asti, kun muut alueet kilpailevat palkoilla, urakehityksellä, koulutusmahdollisuuksilla sekä sijainnilla.

”Tampere on vetovoimainen paikka, mutta vetovoima ei riitä loppuun asti, kun muut alueet kilpailevat palkoilla, urakehityksellä, koulutusmahdollisuuksilla sekä sijainnilla.”

Pelastajapulaa paikataan rekrytoimalla ensihoitajia

Rekrytointiongelmia on ollut jo pitkään myös Helsingissä. Helsingin palohenkilöstön pääluottamusmies Jari Aalto kertoo, että pelastuslaitoksella on jo useampaan kertaan ollut haussa kymmenen virkaa, mutta vain muutamia on saatu täytettyä.

Vajetta paikataan usein palkkaamalla ensihoitajia, jolloin pelastaja-ensihoitajien ambulanssivuorot vähenevät. Sen vaikutukset ovat osin ristiriitaisia: toisaalta se vähentää pelastajien kokonaiskuormitusta ensihoidon osalta, mutta joillakin asemilla pelastajat joutuvat tekemään enemmän yövuoroja ambulanssissa, kun ensihoitajat tekevät pääasiassa päivävuoroa.

”Työntekijöille on kertynyt vapaita, mutta joustovaraa niiden pitämiseen ei ole ollut.”

– Kesällä tilanne on vaihdellut alueittain hyvinkin paljon. Esimerkiksi Malmilla tilanne on ollut hyvin hankala. Työntekijöille on kertynyt vapaita, mutta joustovaraa niiden pitämiseen ei ole ollut, Aalto sanoo.

Ensihoidon kuormitusta on saatu tasattua hieman, kun niin kutsuttu ylityöambulanssi tuli takaisin Kallion pelastusasemalle. Sitä pyöritetään viikonloppuöisin pelastaja-ensihoitajien ylityövahvuuksilla.

Helsingin pelastuslaitoksella on pulaa erityisesti hoitotason ensihoitajista. Aallon arvion mukaan päätoimiset hoitotason ensihoitajat ovat vahvuudessa vain keskimäärin viisi vuotta ennen kuin vaihtavat työpaikkaa. Se kuormittaa erityisesti hoitotason pelastaja-ensihoitajia.

– Uusia olisi tulossa, mutta putki ei vedä. Hoitotason pelastaja-ensihoitajien pitää tehdä lääkäriambulanssijakso, mutta siellä ei riitä paikkoja kaikille tulijoille. Tällä hetkellä poistuma on suurempi kuin lääkäriambulanssin kautta tulijoiden määrä.

Teksti: Maarit Krok
Kuva: Olli Häkämies

Korjattu juttua 26.1.2024: Päätoimiset hoitotason ensihoitajat ovat olleet keskimäärin viisi vuotta vahvuudessa. Aiemmin jutussa puhuttiin virheellisesti hoitotason pelastaja-ensihoitajista

Lue lisää:
Luvassa valtakunnallinen katastrofi? Pelastajapula vaatii välittömiä ratkaisuja
Kesällä on pulaa sekä ensihoitajista että pelastajista

Lue lisää aiheesta