Iso pettymys

Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan palomiehet kyseenalaistavat työantajan perustelut kaksivuorojärjestelmään siirtymisestä. Myös sanelupolitiikka hiertää.

Miehistön työaika muuttuu Etelä-Savossa 2. toukokuuta, mutta vielä ei tiedetä mikä on uusi työvuoromalli. Muutosta on pohjustettu helmikuun aikana henkilöstölle järjestetyissä tilaisuuksissa, joissa aiheina ovat olleet työvuorojen pituudet, vuoronvaihdon ajankohdat sekä päiväpalveluohjelman sisältö.

– Erilaisia vaihtoehtoja on, nyt odotetaan työnantajan lopullista päätöstä sen perusteella, mitä tilaisuuksissa on keskusteltu, Mikkelin Vakinaiset Palomiehet ry:n luottamusmies Vesa Olkkonen kertoo.

Henkilöstölle järjestettävät tilaisuudet ovat työnantajan yritys ottaa työntekijät mukaan suunnittelemaan
työaikamuutoksen asemakohtaista toteutusta. Tähän asti palomiehet ovat kokeneet, että työnantaja on sanelupolitiikallaan jyrännyt miehistön mielipiteen.

– Lokakuussa kysyttiin, haetaanko työajan poikkeuslupaa ensi vuodelle vai siirrytäänkö kaksivuorojärjestelmään. Ilmoitimme heti, että kannatamme poikkeuslupaa. Seuraavaan neuvonpitoon tuotiin kuitenkin esitys siirtymisestä kahteen vuoroon. Siinä vaiheessa annettiin ymmärtää, että asia olisi vielä neuvoteltavissa — mutta käytännössä niin ei enää ollut, Olkkonen kertoo.

Päätös kahteen vuoroon menosta tehtiin ennen joulua. Toukokuuhun asti Etelä-Savossa tehdään vuorokausirytmiä aluehallintoviraston määräaikaisella luvalla.

– Miehet ovat todella loukkaantuneita päätöksestä ja sen valmistelusta. He kokevat että heitä on petetty. Osa on tosi vihaisia, osa masentuneita. Etelä-Savossa on tähän asti ollut tosi hyvä henki. Johto on ollut kuunteleva ja on löytynyt joustavuutta. Tuntuu että työnantajan tyyli on muuttunut täysin. Tämä päätös on jyrätty, Olkkonen kuvailee.

Perustelu tehollisesta työajasta

Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokkaa henkilöstön palaute ei yllättänyt. Lokan mielestä henkilöstöä on kuultu ja lopputulokseenkin se pääsee vielä vaikuttamaan.

Toistaiseksi pohjana on työnantajan päätös siirtymisestä Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) mahdollistamaan 40 tunnin viikkotyöaikaan. Teknisten sopimukseen on kirjattu vaihtoehdot 8, 9 tai 12 tunnin päivävuoroista ja 12, 15 tai 16 tunnin yövuoroista.

– Keskustelua voidaan käydä siitä, mikä on päivävuoron, yövuoron ja vapaapäivien rytmi. Variaatioita on paljon. Myös vuorojen ja tasoittumisjaksojen pituudesta voidaan keskustella, samoin siitä, mitä tehdään päivävuorossa ja yövuorossa, Lokka sanoo.

Työaikamuutokselle esitetään useita perusteluja.

Yksi ydin on Lokan mukaan siinä, että työvuoroon on saatava lisää tehollista työaikaa.

– Nykyinen työaikamalli on tullut tiensä päähän. Nykyisen 12 tunnin aktiiviajan sisällä ei ehditä tehdä kaikkia tehtäviä riittävän hyvin ja työn tuottavuutta halutaan parantaa, Lokka perustelee.

Enemmän aikaa on saatava esimerkiksi ammattitaidon ylläpitoon eli koulutuksiin.

Toinen perustelu löytyy sote-uudistukselta odotettavasta pelastustoimen ja ensihoidon tiivistyvästä yhteistyöstä. Lokka uskoo, että tulevaisuudessa yleisiä ovat pelastustoimen ja ensihoidon yhteiset yksiköt, jotka kiireellisten ja kiireettömien tehtävien lisäksi tuottavat koteihin terveys- ja pelastustoimen
palveluja.

– Minun visioni on, että pelastustoimi on osa kotiin vietäviä turvallisuuspalveluita. Työaikamuutos on yksi asia, mutta isompiakin rakenteellisia uudistuksia tarvittaisiin, jotta tähän suuntaan päästäisiin.

– Työaikamuutos ei ole uusi juttu, ajatuksen omaisesti asiasta on puhuttu jo vuosien ajan. Tuntui, että aika on nyt kypsä muutokseen. Päätös piti tehdä näin. Olen vahvasti sitä mieltä, että lopputuloksesta tulee hyvä, Lokka sanoo.

Henkilöstö tyytyväinen vuorokausityöhön

Luottamusmies Olkkonen sanoo ymmärtävänsä sen, että työnantajan tehtävä on kehittää pelastuslaitosta ja palomiehen työtä.

– Mutta tämä kaksivuorotyöaikaan siirtyminen on hyvin keinotekoisesti perusteltua kehittämistä. Kaksivuorojärjestelmä on kalliimpi, joten taloudelliset hyödyt häviävät siihen. Yöllä ei voida järjestää koulutuksia tai tehdä tarkastuksia. Työnantaja ei ole pystynyt kunnolla kertomaan, mitä uudet tehtävät olisivat. Pelastuslaki sanoo sen, mitkä tehtävät kuuluvat pelastuslaitokselle ja laki toteaa senkin, että tehtävät tulee tehdä viivytyksettä ja tehokkaasti.

– Pelastuslaitos ei voi haalia sellaisia tehtäviä, mitkä estävät nopeaa lähtöä hälytyksiin, Olkkonen huomauttaa.

Työnantaja on perustellut työajan muutosta muun muassa työhyvinvointitekijöillä. Palomiehet kokevat, että asia on juuri päinvastoin.

– On se jännä, että työnantaja tietää työvuoron kuormittavuuden paremmin kuin työntekijä itse, hymähtää Olkkonen.

– Kun kaksivuorojärjestelmää on kokeiltu, palomiehet ovat kokeneet sen raskaammaksi kuin vuorokausijärjestelmän. Palautumiseen ei jää riittävästi aikaa.

Työaikamuutoksella on Olkkosen mukaan palomiehille merkittävät taloudelliset vaikutukset.

– Vuosiansiot tulevat laskemaan ja samalla työmatkakustannukset lisääntyvät. Lapsiperheillä tuntuvat lisäksi hoitopäivien kasvavat kustannukset.

Myös lasten kuljetuksia harrastuksiin, kouluun ja hoitoon joudutaan miettimään perheissä uudella tavalla. Palomiehillähän muutoksen seurauksena vuorotyö lisääntyy.

Myös työvuorojen vaihdot käyvät vaikeammiksi, kun työvuorot ovat entistä lyhempiä ja tiheämmässä.