Keski-Suomen hyvinvointialue pohtii tällä hetkellä, tulisiko ensihoitopalvelut siirtää pelastuslaitokselta sairaalapalveluiden alle. Kolme aluevaltuutettua teki asiasta aloitteen jo marraskuussa 2022, ja viime syksynä Keski-Suomen aluehallitus antoi turvallisuuslautakunnan tehtäväksi valmistella ensihoidon palvelutuotannon mahdollisia muutoksia.

Valmistelussa tuli ottaa huomioon vaikutukset henkilöstöön, talouteen ja asiakkaisiin. Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstön puheenjohtaja Jouni Salosen mukaan mitään näistä selvityksistä ei ole tehty. Faktaa päätöksenteon tueksi ei siis ole.

– Mielestämme osa aluevaltuutetuista ja aloitteen tekijöistä on jäävejä tekemään päätöksiä tästä asiasta, sillä he ovat työnjohdollisissa tehtävissä sairaalapalveluiden puolella, jonne ensihoidon johtovastuuta ollaan siirtämässä, Salonen sanoo.

Perinteinen tapa puhua pelastustoimen suorittaman ensihoitopalvelun synergiaedusta tarkastelee käsitettä vain taloudellisena etuna.

Keski-Suomen pelastusalan ammattihenkilöstö esitti ensihoidon kehittämistä omana, organisaation sisäisenä toimintana jo vuonna 2022, kun hyvinvointialueiden toimintaa vasta valmisteltiin.

– Esitimme muun muassa toiminnallisen synergian näkyväksi tekemistä, kun samasta toimintakulttuurista, työilmapiiristä ja kahvipöydistä samoille keikoille lähdetään ja palataan.

Salosen mukaan perinteinen tapa puhua pelastustoimen suorittaman ensihoitopalvelun synergiaedusta tarkastelee käsitettä vain taloudellisena etuna. Taloudellinen etu on merkittävä, mutta ei ainoa tarkastelukulma.

Ensihoitotyön toivotaan olevan palomiehille mahdollista mutta ei pakollista

Keväällä 2024 yhdistys teetti jäsenistölleen kyselyn, jossa se selvitti, mikä on jäsenten kanta ensihoitotyöhön. Taustalla oli jäsenaloite, jossa yhdistyksen hallitus velvoitettiin selvittämään, miten yhdistyksen jäsenet kokevat ensihoitotyön.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiehistä yli 80 prosenttia tekee työtä myös ensihoidossa, ja suurella osalla on pelastajatutkinnon lisäksi myös terveydenhuoltoalan ammattitutkinto. Kyselyyn vastasi myös päätoimisia ensihoitajia sekä paloesimiehiä ja pelastustoimen päällystöä, joiden tehtävänkuvaan ei kuulu lainkaan ensihoitoa.

Kolmannes kaikista vastaajista kokee, että ensihoito on luonnollinen osa ammattia. Joka neljäs vastaaja kokee ensihoidon laajentavan työnkuvaa.

Ensihoitotehtävät jakavat jäsenistön mielipiteitä: hieman alle puolet vastaajista pitää ensihoitotyötä mielekkäänä ja motivoivana, ja lähes yhtä moni kertoo, ettei tekisi ensihoitotyötä, jos olisi mahdollisuus valita.

”Uuden tiedon omaksuminen tulisi turvata mahdollistamalla erikoistuminen pelastuksen vastuualueen lisätehtäviin tai ensihoitoon.”

– Yhdistyksenä olemme sitä mieltä, että ensihoito tulisi säilyttää pelastustoimen palvelualueella, mutta ensihoitotehtävien tulisi olla mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisia. Moni palomies motivoituu ensihoitotehtävistä, mutta pakkopullaa emme siitä kenellekään halua, Salonen sanoo.

Palomiehen ammattitaitovaatimukset kasvavat jatkuvasti, ja oman osaamisen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä.

– Uuden tiedon omaksuminen tulisi turvata mahdollistamalla erikoistuminen pelastuksen vastuualueen lisätehtäviin tai ensihoitoon, Salonen jatkaa.

Keski-Suomen pelastuslaitoksella on 1,4 miljoonan euron säästötavoite vuodelle 2024, mutta leikkauksia ei tehdä operatiivisesta toiminnasta. Hakijoita on ollut uusiin virkoihin niin pelastustoimessa kuin ensihoidossa.

– Pelastuslaitos on Keski-Suomessa tällä hetkellä todella vetovoimainen työpaikka. Toivomme, että tilanne säilyy hyvänä myös tulevaisuudessa, luottamusmies Kari-Pekka Mikkonen sanoo.

Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock / Esa Hiltula

Lue lisää: Keski-Suomessa selvitetään ensihoidon siirtoa pois pelastuslaitokselta

Lue lisää aiheesta