Maastopalojen ennustetaan lisääntyvän Suomessakin sitä mukaa, kun ilmasto lämpenee. Samalla niiden kokoluokka voi kasvaa. Kansallisesti on ollut käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät kehittämään maastopaloihin varautumista ja palojen nopeampaa havaitsemista.
Maanmittauslaitoksen, VTT:n, Jyväskylän yliopiston sekä Oulun yliopiston yhteisessä FireMan-hankkeessa selvitettiin, miten miehittämättömiä ilmailualuksia ja tekoälyä voidaan hyödyntää maastopalojen hallinnassa. Droonit ovat tuttuja pelastuslaitoksissa jo ennestään, mutta FireMan-hankkeessa on pyritty testaamaan uudenlaista teknologiaa, joka voi tulevaisuudessa muuttaa maastopalojen havaitsemista ja sammutustöitä.
Uuden teknologian hyödyt ovat ennen kaikkea palojen nopeassa havaitsemisessa. Palojen tunnistamisessa hyödynnetään muun muassa visuaalisia kameroita ja infrapunalämpökameroita, jotka lähettävät reaaliaikaista dataa komentokeskukseen.
– Teknologia ei tule korvaamaan pelastusalan ammattilaisia, vaan sen tehtävä on nopeuttaa sammutustöitä. Droonien kautta saadulla tiedolla voimme siirtää nopeammin kalustoa ja henkilöstöä sinne, missä niitä eniten tarvitaan, VTT:n erikoistutkija Hannu Karvonen sanoo.
Drooneista on moneksi
FireMan-hankkeen demopäivä järjestettiin syyskuun puolessavälissä Pelastusopistolla Kuopiossa. Päivän aikana testattiin muun muassa sitä, miten hyvin kolmen droonin parvi toimii palon paikantamisessa ja miten vaikeakulkuiseen maastoon voi kuljettaa lisäresurssia niin, ettei sammutustöihin osallistuvaa henkilöstöä jouduta käyttämään toissijaisissa tehtävissä.
Pelastusopiston suunnittelija ja itsekin pelastajana työskennellyt Kimmo Rytkönen oli seuraamassa demoa. Hän on ollut itse mukana muun muassa Pelastusopiston omassa Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hankkeessa.
– Tehokkaan pelastustoiminnan kannalta olisi tärkeää saada tilannekuvaa ilmasta. Pelastustoimen johtajan päätöksentekoa ja resurssien painottamista helpottaisi, jos datan perusteella näkisi, missä liekki on ja miten sen arvioidaan etenevän, Rytkönen sanoo.
Rytkösen mukaan Suomi ei ole ollut kansainvälisesti tarkasteltuna teknisen kehityksen kärjessä pelastustoimen osalta.
– Esimerkiksi Turkissa on maanjäristysten pelastustehtävien yhteydessä hyödynnetty langallisia drooneja valonheittiminä. Niillä saa huomattavasti suuremman alueen valaistua.
Kehitystyö on kesken
Operatiivisen henkilöstön kannalta suurin hyöty tulee työturvallisuudesta.
– Pelastajia ei enää tarvitse viedä pahoihin paikkoihin, vaan toimintaa pystytään paremmin johtamaan ja sammutustyöt kohdentamaan oikein, Rytkönen sanoo.
Tilannekuvan kehittyessä voidaan vähentää myös altistumista haitallisille palokaasuille. Rytkösen mukaan tekoälyn ja droonien avulla voi arvioida palokaasujen määrää ja suunnitella toimintaa niin, ettei vaarallisille alueille lähetetä pelastajia.
Tekniikan kehittyessä drooneja tullaan käyttämään varmasti entistä monipuolisemmin pelastustehtävillä. Tulevaisuudessa meillä voi olla esimerkiksi maastopalotehtäville soveltuva sammutusdrooni. Tällä hetkellä ajatus on vielä varsin kaukainen.
– Tavallistenkin droonien toiminta-aika on tällä hetkellä vielä varsin lyhyt, vain 30–45 minuuttia. Toiminta-aika myös lyhenee huomattavasti kovalla sateella tai tuulennopeuden ylittäessä 10 metriä sekunnissa, Rytkönen kuvaa.
Maastopalojen haasteet ja niiden ratkominen
Haaste 1: Palon nopeus
Sää- ja maasto-olosuhteista riippuen tulipalo voi edetä hyvin nopeasti syttymisen jälkeen. Maastopalojen havaitsemiseen käytetään tällä hetkellä suunniteltuja palontähystyslentoja, joiden lisäksi paloista tulee tietoa esimerkiksi silminnäkijähavaintojen kautta.
FireMan-hankkeessa havaittiin, että tekoälyä hyödyntävät droonit voivat tehdä havaintoja pitkänkin matkan päästä. Eräässä ennallistamispoltossa droonin kyydissä ollut älykäs kamera havaitsi pienen palon noin neljän kilometrin päästä.
– Maastossa muodostuu usein paljon savua. Droonin kyytiin on mahdollista laittaa lämpökamera, jonka avulla paksunkin savuverhon takaa voidaan havaita liekkien sijainti ja suunta, Rytkönen sanoo.
Droonien etuna on niiden nopea käyttöönotto. Savuhavaintojen jälkeen droonit on usein nopeampi saada tilannepaikalle kuin perinteisiin tähystyslentoihin käytettävä kalusto.
Haaste 2: Palon ennustettavuus
Maastopalojen kehittymistä pyritään tälläkin hetkellä ennustamaan erilaisin järjestelmin, jotka arvioivat muun muassa sääolosuhteita sekä palavien ainesten määrää. Ennusteiden tekemiseen ei ole olemassa vain yhtä järjestelmää, mikä osaltaan voi hidastaa palon sammutustöitä. Tekoälyn uskotaan tulevaisuudessa tarjoavan mahdollisuuksia kokonaisvaltaisempiin ja ajantasaisempiin ennusteisiin.
– Esimerkiksi maastonmuotojen, sään ja muun datan perusteella voisimme ennustaa palon leviämistä. Se auttaisi päätöksenteossa ja toimenpiteiden suunnitellussa, Karvonen kertoo.
Maastossa tilanteet voivat myös muuttua nopeasti. Satelliittikuvat eivät tarjoa reaaliaikaista dataa, joten ennusteisiin voi tulla merkittäviä virheitä.
– Jos metsään on hiljattain tehty hakkuita, alueella on paljon palomateriaalia. Se voi nopeuttaa palon leviämistä, eikä siihen välttämättä osattaisi varautua ennakolta, Rytkönen huomauttaa.
Haaste 3: Palopaikan tavoittaminen
Maastopalokohteita ei useinkaan ole helppo tavoittaa. Kohteet voivat olla syrjässä, niiden maasto voi olla vaikeakulkuista, eikä palopaikan lähellä ole välttämättä vesistöä. Osana FireMan-hanketta on kokeiltu automaattista robottia, joka pystyy kulkemaan hankalassakin maastossa ja kuljettamaan paikalle niin sammutusvälineitä kuin ihmisiäkin.
– Mitä enemmän meillä on apuvälineitä jakamassa resursseja, sitä parempi. Jos maastopalopaikkaa lähdetään tavoittamaan esimerkiksi mönkijällä, se vie sammutustöistä yhden tai kaksi pelastajaa, Rytkönen toteaa.
Haaste 4: Resurssipula
Maastopalot ovat usein pitkäkestoisia tehtäviä ja voivat ulottua laajallekin alueelle. Se vaatii runsaasti resursseja palon sammuttamiseen. Tekoälyä hyödyntävien droonien ja niiden tuottaman leviämisennusteen avulla operatiivisen henkilöstön voisi sijoittaa strategisesti oikein. Se mahdollistaisi palon sammuttamisen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja voisi tuoda säästöjä estämällä suurimpien vahinkojen syntymisen.
– Tulevaisuudessa on mahdollista, että kokonaista drooniparvea ohjaa etänä joku ihan muu kuin sammutustehtäviin kykenevä henkilö, Karvonen sanoo.
Haaste 5: Tilannekuvan ylläpitäminen
Maastopalotehtävät ulottuvat usein laajalle alueelle, mikä vaikeuttaa tilannekuvan ylläpitämistä. Teknologian kehittyessä ja droonien yleistyessä tulee mahdolliseksi kuvamateriaalin jakaminen koko pelastusryhmälle.
– Tällä hetkellä tietoa voidaan välittää vain radioviestinnällä, mutta tulevaisuudessa karttapohjaisesti voidaan kertoa muun muassa, missä toinen pelastusryhmä on ja millä alueilla sammutusta voidaan toteuttaa työturvallisesti, huomauttaa Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.
Videosovelluksiakin on jo käytössä, mutta niitä ei ole vielä integroitu pelastustoimen muun johtamisjärjestelmän kanssa.
Drooniparven käyttäminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa myös paloalueen tarkastelun laajemmin.
– Voimme nähdä palon eri kulmista, mikä auttaa päätöksenteossa ja toimenpiteiden suunnittelussa, Karvonen sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: iStock & Flaticon
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.
