Henkilöstömäärällä mitattuna valmiussiirto oli Suomelle viime vuosien suurimpia kansainvälisiä pelastuspalvelun tehtäviä.

Sisäministeriö lähetti elokuussa 50 pelastustyöntekijää Kreikkaan auttamaan maastopalojen hallinnassa. Kreikka oli esittänyt avustuspyynnön Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismin kautta.

Matkaan lähteneet pelastajat kuuluivat Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan uuteen maastopalomuodostelmaan, jonka asiantuntijoita Pelastusopisto koulutti kevään ja kesän aikana.

Kreikassa suomalaiset sijoittuivat Megalópoliin, joka on kunta Peloponnesoksen niemimaalla, parisataa kilometriä Ateenasta länteen.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomies Jarno Ekman oli mukana toisessa avustusryhmässä, joka lähti matkaan elokuun puolivälissä. Kotiin Kouvolaan Ekman palasi 17 päivän komennuksen jälkeen.

— Saavuimme Kreikkaan kuumimpaan ja tuskallisimpaan aikaan, kun lämpötila hätyytteli 40 astetta. Paikallisten käyttämä maastopaloindeksi näytti lukemaa 4/5 eli oli lähes suurin mahdollinen. Toisella viikolla tulivat kaivatut sateet, ja maastopalojen riski laski indeksiin 1/5. Kreikan kartta valahti kertaheitolla punaisesta vihreäksi, Ekman kertoo.

Ekmanin joukkue osallistui maastopalojen sammutukseen heti ensimmäisinä päivinä yhdessä norjalaisten pelastustyöntekijöiden kanssa.

— Palopaikat sijaitsivat yleensä vuoristossa, jossa siirtymiin saattoi mennä parikin tuntia aikaa. Liikuimme linja-autolla, johon oli pakattuna henkilökohtaiset varusteet, sammutusletkuja ja raivausvälineitä. Kohteeseen saavuttuamme liityimme paikallisten palomiesten avuksi. Tyypillisesti suomalaisten ryhmä liikkui rinteessä palaneen alueen toista sivua ja norjalaiset toista sivua. Otimme kiinni palon kärkeä ja reunoja, Ekman kertoo.

Kokemuksia hyödynnetään kotimaassa

Suomen tavoitteena on hyödyntää kansainvälisiltä komennuksilta saatuja oppeja kotimaan pelastustoiminnan kehittämisessä. Kreikassa suomalaiset pelastustyöntekijät saivat maastopaloihin liittyvää koulutusta paikallisilta yhteysupseereilta.

Kreikan maasto-olosuhteet pusikkoineen ja korkeuseroineen poikkeavat Suomesta, joten kaikkia valmiussiirrosta saatuja niksejä ei voida hyödyntää kotimaassa ilman soveltamista.

— Suurinta antia varmastikin oli kokemus siitä, miten näin iso muodostelma kootaan ja lähetetään tällaiseen operaatioon ja miten se kannattaa varustaa. Pääsimme myös testaamaan esimerkiksi kevyitä sammutusasuja ja moottoroituja raitisilmamaskeja, jotka toimivat hyvin. Kreikkalaisten käyttämä yhden tuuman paloletku oli kuormituksen kannalta todella hyvä, kun letkuja jouduttiin maastossa vetämään ja liittämään toisiinsa pitkiä matkoja, Ekman kertoo.

Maastopalomuodostelma Kreikassa

Valmiussiirto oli Ekmanin mielestä hieno kokemus erityisesti siksi, että kaikkien operaatioon osallistujien kesken vallitsi vahva palomiesten yhteishenki kansalaisuudesta riippumatta.

— Oli ilo työskennellä monikansallisessa yhteisössä, jossa ammattitaito, työmoraali ja asenne olivat aivan huippua!

Ekman oli ensimmäistä kertaa mukana kansainvälisissä tehtävissä, mutta odottaa että niitä tulee jatkossa lisää.

— Kun alun perin hain mukaan Itä-Suomen pelastuslaitosten alueelta muodostettavaan maastopalomuodostelmaan, en arvannut, että ensimmäinen komennus tulee näin nopeasti ja ulkomaille. Toivottavasti muodostelman toiminta kehittyy edelleen ja myös kansainvälisiin tehtäviin pystytään osallistumaan jatkossakin.

Kuvat: Jarno Ekmanin kotialbumi

Lue lisää aiheesta