Portugalin maastopaloista saatiin tietoa muun muassa siitä, miten suomalaiset varusteet toimivat kuumissa ja haastavissa olosuhteissa.
Suomi lähetti jälleen tänä vuonna Portugaliin pelastushenkilöstöä osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia. Yhteensä 48 pelastusalan ammattilaista oli tukemassa paikallista pelastustoimintaa. Kaksi 24 hengen asiantuntijaryhmää oli paikalla kaksi viikkoa kerrallaan.
EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tulee vuosittain kymmeniä ja joskus jopa satoja avunpyyntöjä. Osa niistä on materiaalipyyntöjä, jotka sisäministeriön pelastusosasto käsittelee. Henkilöresursseihin ja kansainvälisiin pelastusmuodostelmiin liittyvät pyynnöt käsittelee Pelastusopisto, jossa tehdään sisäministeriölle päätösesitys avunannosta.
– Suomi on yksi aktiivisimmista avuntarjoajista EU:n sisällä, Pelastusopiston valmiussuunnittelija Jukka Räsänen kertoo.
Tänä vuonna suomalaiset veivät maastopalomuodostelman valmiussiirrolla apua kahdelle alueelle: Almeirimiin ja Trancosoon.
Suomalaisille poikkeava toimintaympäristö tarjoaa monenlaisia oppeja
Kansainvälisiltä valmiussiirroilta saadaan aina uusia oppeja, joita voidaan monin tavoin hyödyntää myös kansallisessa pelastustoiminnassa. Pelastuspalvelumekanismin tehtävät tuottavat myös arvokasta kokemusta isojen kriisitilanteiden hoitamisesta.
– Käytännön tasolla saamme hyvää kuvaa ja oppeja siitä, miten kuumissa ja haastavissa vuoristo-olosuhteissa toimitaan, miten suomalaiset varusteet sopivat poikkeavaan toimintaympäristöön ja millaiset työskentelytekniikat toimivat, Räsänen sanoo.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestari Toni Salmi osallistui valmiussiirtoon nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2022 hän oli Kreikassa ja viime vuonna Portugalissa.
”Saamme hyvää kuvaa ja oppeja siitä, miten kuumissa ja haastavissa vuoristo-olosuhteissa toimitaan.”
– Oli selvästi helpompi valmistautua reissuun, kun tiesi, mitä oli edessä. Paikallisten palomiesten joukossakin oli jo valmiiksi tuttuja, Salmi sanoo.
Salmen ryhmä ei päässyt montaa kertaa tositoimiin, sillä heidän alueelleen osui maastopalo vasta valmiussiirron viimeisenä päivänä. Joukkueenjohtajana hän pitää kuitenkin tärkeänä antina myös kouluttautumista ja verkostoitumista, jotka ovat olennainen osa kansainvälistä tehtävää.
– Portugalilaisilla on hieno asenne työhön, ja he ovat tosi ylpeitä omasta tekemisestään.
Lentopelastustoimintaa voisi kehittää Suomessakin
Maastopalo-osaaminen on Portugalissa omaa luokkaansa. Erityisesti avunsaannin nopeus teki vaikutuksen paikalla olleisiin.
– Paikalle saadaan paljon resursseja nopeasti. He ovat nopeudessa valovuoden Suomen edellä, mutta toki maasto, ilmasto ja kuivuuskin ovat eri luokkaa, Salmi sanoo.
Portugalissa on paljon sammutuskäyttöön soveltuvia koptereita, ja seuraavaksi siellä panostetaan aiempaa suurempiin kuljetushelikoptereihin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Teemu Veneskarin mukaan Suomessa voitaisiin ottaa oppia erityisesti lentotoiminnasta niin kaluston kuin toiminnan rakenteidenkin osalta.
– Suomessa on tarve kehittää osaamista siihen, että pelastajia ja sammutuskalustoa voisi siirtää esimerkiksi saaristoon nopeasti, Veneskari kertoo.
”Suomessa on tarve kehittää osaamista siihen, että pelastajia ja sammutuskalustoa voisi siirtää esimerkiksi saaristoon nopeasti.”
Kansainvälinen pelastustoiminta vaatii toimivaa tiimiä
Valmiussiirtojen toteuttaminen vaatii pitkäkestoista suunnittelua ja kouluttautumista. Jokainen Portugaliin lähteneistä pelastajista on käynyt kansainvälisiin tehtäviin valmistavan peruskoulutuksen. Lisäksi osallistujille on järjestetty kaikille pakollinen pre-deployment-koulutus sekä kenttäharjoitus. Tänä vuonna harjoitus järjestettiin toukokuussa Jämijärvellä.
– Kun mennään eri pelastuslaitoksilta kootulla porukalla erilaiseen paikkaan, kaikkien on oltava hyvin koulutettuja toimimaan yhtenä tiiminä kansainvälisessä toimintaympäristössä, Räsänen huomauttaa.
Muodostelmanjohtajana toimineen Veneskarin mukaan toisilleen tuntematonkin ryhmä saadaan koulutusten ja harjoitusten myötä melko vaivattomasti toimimaan yhdessä.
Valmiussiirroille osallistuminen antaa näkökulmia myös siihen, miten EU:n pelastuspalvelumekanismin apua otetaan vastaan. Toistaiseksi Suomi ei ole pyytänyt pelastuspalvelumekanismilta apua, mutta valmius siihen on jo olemassa.
– Vastaanottavan maan tulee järjestää tukitoimet, kuten majoitus, muonitus, huollot, kuljetukset sekä ympäri vuorokauden tavoitettavissa oleva yhteyshenkilö. Oli mielenkiintoista seurata tätä ja pohtia, millaisia oppeja voisimme hyödyntää ja kuinka paljon toteutus vaatisi meiltä henkilöstö- ja talousresursseja, Veneskari kuvaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: Teemu Veneskari
