Neljä askelta entistä vetävämpään työhön

Hyvän työpaikan rakentaminen on yhteinen asia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kaikkien panosta: työntekijän, työyhteisön ja johdon.

Työn iloa ja mielekkyyttä kannattaa vaalia ja vahvistaa. Kun työ tuntuu palkitsevalta, opimme uusia taitoja herkemmin ja näemme enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Työ ei ole pakkopullaa, vaan se vetää puoleensa ja saamme siitä energiaa – myös silloin, kun muutokset vaativat meiltä aiempaa enemmän.

Työn kehittämisen ei tarvitse olla raskasta ja vaivalloista. Usein pienet oivallukset riittävät. Kaikkiin organisaatioihin sopivia patenttiratkaisuja ei ole. Kehittämisen edessä kaikki voivat kääriä hihansa. Seuraavaan on poimittu vinkkejä Työturvallisuuskeskuksen julkaiseman Paremman työn oppaan pohjalta. Ota opiksi ja kokeile rohkeasti!

1. Innostu työsi kehittämisestä

Autonomian kokemus on avainasemassa, kun työ tuntuu omalta, kiinnostavalta ja mielekkäältä. Itseohjautuvuus edistyy, kun työntekijällä on todellisia vaikuttamismahdollisuuksia oman työn järjestämiseen ja liikkumatilaa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Työn omaehtoisuutta voi vahvistaa tuunaamalla työtä vastaamaan entistä paremmin omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita.

Työyhteisö: Ottakaa työnjaossanne huomioon ihmisten kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet. Puhukaa ääneen siitä, mikä teitä kiinnostaa ja mitä haluatte oppia tulevaisuudessa. Antakaa jokaisen olla oma itsensä, ja hyödyntäkää toistenne vahvuuksia.

Yksilö: Mieti, miksi teet työtäsi. Mikä siinä innostaa tai on joskus innostanut? Mitä haluaisit oppia tulevaisuudessa? Mihin haluaisit kehityspolkusi kulkevan? Ennakoi työsi muutoksia: mitä tulee tapahtumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Johto: Ota henkilökunta mukaan tulevaisuuden hahmotteluun ja osaamistarpeiden määrittelyyn. Jos teillä on hyviä ihmisiä töissä, mieti miten voit yhdistää organisaation kehitystarpeet ja työntekijöiden halun oppia uutta. Anna ammattilaisten tehdä työnsä rauhassa, ja puutu operationaalisiin asioihin vain, jos se on ihan välttämätöntä.

2. Haasta itsesi oppimaan uutta

Työstä innostuminen voi olla vaikea, jos se pysyy täysin samana vuodesta toiseen. Kiinnostuminen ja uppoutuminen – työn imu – on mahdollista, kun työ on tarpeeksi haastavaa, mutta ei liian vaikeaa. Uuden oppiminen ei tarkoita jatkuvaa koulun pelkillä istumista, vaan oppia voi koko ajan ratkomalla ongelmia, joita arjessa tulee eteen.

Työyhteisö: Viljelkää jatkuvan oppimisen ajattelutapaa. Käynnistäkää yhteiskehittelyprosessi ja toteuttakaa sitä kärsivällisesti, kunnes se muuttuu tavaksi: jokainen tuottaa ideoita, niitä testataan ja parhaat ideat otetaan käyttöön.

Yksilö: Opettele näkemään asiat oppimishaasteina. Muotoile olettamuksia ja testaa niitä. Yritä aina sanoittaa itsellesi ja työkavereillesi, mitä tekemisestä tai kokeilusta opittiin. Pian ajatustavasta tulee helppoa ja luontevaa.

Johto: Anna tiimeille, vuoroille, yksiköille ja osastoille valta ratkaista asiat sillä tasolla, mitä ne koskevat. Kannusta ideointiin. Huolehdi, että kehityskeskusteluissa esimies kohtaa aidosti jokaisen työntekijän yksilönä. Varmista, että organisaatiossa on osaamisen kehittämissuunnitelmat, jotka toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa.

3. Löydä työn merkitys

Työn merkityksellisyys tiivistyy kysymykseen, miksi teen tätä työtä? Ammattiosaaminen on tärkeä osa omaa identiteettiä, ja ammattiylpeys voi olla tärkeä merkityksellisyyden lähde.

Työyhteisö: Kertokaa toisillenne, mikä jokaiselle on tärkeää omassa työssä. Vaali ammattiylpeyttä ja työn merkitystä, kun asetatte päämääriä ja toteutatte kehityshankkeita. Antakaa työnne merkityksen näkyä ihan arkisessa viestinnässä. Juhlikaa onnistumisia.

Yksilö: Pohdi, mikä sinulle on omassa työssäsi se merkityksellinen iso kuva. Mistä saat työssä tyydytystä? Palaa tähän muistikuvaan, kun on vaikea päivä. Työskentele siten, että kehtaat katsoa peiliin ja tunnustaa tekemäsi omaksesi – ylpeydellä.

Johto: Keskustele henkilöstön kanssa siitä, miten kukin kokee työnsä tärkeäksi ja tyydyttäväksi. Nosta merkityksellisyyttä ja työyhteisön arvoja esillä viestinnässä. Mieti, voiko ammattiylpeyttä hyödyntää organisaation kehittämisessä, työntekijöiden sitouttamisessa tai yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

4. Luo luottamusta omalla toiminnallasi

Luottamuksen rakentaminen on hienovaraista puuhaa, sillä siihen liittyy moni asia. Tunne luottamuksesta syntyy oikeudenmukaisuuden kokemuksen pohjalle. Usein kyse on työyhteisön sisäisen viestinnän toimivuudesta.

Työyhteisö: Jakakaa tietoa avoimesti. Sanomatta jättäminen voi tuntua pikkuasialta, mutta yksittäiset teot luovat salailun kulttuuria. Käsitelkää ”virheet” oppimistilanteina, älkää etsikö syyllisiä. Kunnioittakaa toisten ajatuksia ja osaamista. Puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä – ihmiset kestävät yllättävän paljon eriäviä mielipiteitä, mutta huonosti epävarmuutta ja tuntematonta.

Yksilö: Älä kyräile tai puhu muista selän takana pahaa. Toimi rehdisti ja avoimesti. Aseta rajasi ja elä arvojesi mukaan. Anna kunnia kenelle se kuuluu. Hoida vastuusi. Puhu asioista silloinkin, kun se olisi vaikeaa.

Johto: Viesti avoimesti ja kannusta koko organisaatiota avoimeen tiedonjakoon. Toimi suoraselkäisesti ja pidä sanasi. Anna ammattilaisten tehdä työtään parhaaksi katsomallaan tavalla – vastuu ja valta kulkevat aina käsi kädessä. Muista, että ihmiset useimmiten käyttäytyvät juuri siten kuin heitä kohdellaan.