Hätäkeskuspäivystäjät vaativat työnantajalta toimia hätäkeskuspäivystäjän työn kokonaisvaltaisen tarkastelun käynnistämiseksi ja laatukriteerien määrittämiseksi. Kysyimme Hätäkeskuslaitoksen ylijohtajalta Taito Vainiolta, miten vaatimuksiin vastataan.
Mikä on työnantajan näkemys siitä, mikä on ollut kaikista isoin ja merkittävin muutos hätäkeskuspäivystäjän työssä?
”Erica-tietojärjestelmän tuleminen. Se otettiin käyttöön, kun se oli vielä keskeneräinen. Vasta parin vuoden käytön jälkeen se vastasi ominaisuuksiltaan tilattua. Siihen liittyi paljon toimintatapamuutoksia ja myös ongelmia.”
Muutoksia on ollut runsaasti niin tietojärjestelmissä kuin toimintaympäristössä. Onko muutosten määrää syytä hillitä ja onko siihen mahdollisuutta?
”On. Nyt tavoitteena on painaa jarrua. Usein aiheutamme itse itsellemme kiireen, ja siitä pitää päästä irti. Meidän perusjärjestelmämme toimii hyvin. Muutokset pitää suunnitella hyvin sekä riittävällä ajalla ja henkilöstöä pitää osallistaa riittävästi suunnitteluun ja käyttöönottoon. Kaikki tulee tehdä hallitusti.”
Hätäkeskusammattilaisten seminaarissa kuvasit, että hätäkeskuspäivystäjältä riittää perussuoritus eikä keneltäkään vaadita ihmeitä. Miten työntekijä tällä hetkellä tietää, mitä perussuorituksella tarkoitetaan?
”Se on asia, joka itsellenikin oli vähän yllätys. Omasta näkökulmastani odotamme, että hätäilmoituksiin vastataan viivytyksettä, tehdään riskiarvio ohjeistuksen mukaisesti ja hälytetään tarvittavat yksiköt. Sen ihmeempää ei tarvita.”
Hätäkeskuslaitos ei ole tehnyt tutkimusta siitä, kuinka monta puhelua päivystäjä voi hoitaa laadullisesti hyvin ja palautuen. Puhelumäärät ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi. Miten sitten arvioidaan henkilöstön riittävyyttä?
”Keskimääräinen vastausaika on yksi, vaikkakaan ei ainoa kriteeri. Viime vuonna se oli keskimäärin neljä sekuntia, eli pääasiassa kykenemme hyvään ja nopeaan toimintaan. Aikoinaan VTT on tehnyt tutkimusta, ja senhetkisten tulosten perusteella raja oli seitsemän puhelua tunnissa. Pitäisin tärkeänä, että riippumaton taho tekisi tutkimusta tästä asiasta perustuen nykyiseen toimintamalliin.”
Miten hätäpuhelun laatua voidaan arvioida?
”Siihen tarvitsemme yhteistyöviranomaiset mukaan. Tarvitsemme palautetta, missä olemme onnistuneet ja mitä meidän pitää kehittää. Yksin emme voi arvioida laatua riittävällä tavalla. Hätäkeskusammattilaisten julkilausuma olisikin hyvä esittää myös sisäministeriön suuntaan, jotta saisimme hätäkeskustoimintaan osallistuville viranomaisille yhteisiä tulostavoitteita laatua silmällä pitäen.
Millaisella aikataululla laatukriteerit voidaan määrittää?
”Hätäkeskuslaitoksessa aloittaa maaliskuussa uusi laatupäällikkö. Meillä ei ole ollut laatupäällikköä lainkaan noin vuoteen ja olemme nyt tarkentaneet laatupäällikön tehtävänkuvaa. Hänen tavoitteisiinsa voidaan mahdollisesti sisällyttää tämäntyyppisiä valmistelutehtäviä. Sitä kautta saamme asiaa eteenpäin.”
Otetaanko hätäkeskuspäivystäjät mukaan laatukriteerien määrittämiseen?
”Ehdottomasti. Johtamisjärjestelmäuudistuksen yksi tavoite on, että henkilöstö osallistetaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kun puhumme hätäilmoitusten käsittelyn laadusta, silloin nimenomaan mukana pitää olla hätäkeskuspäivystäjiä.”
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Hätäkeskuslaitos
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 1/2024.
