Pelastusalan ammattilaisten keskuudessa on vuoden aikana käyty keskusteluja siitä, ettei paloesimiesten esihenkilöasemaa ole tunnustettu kaikilla pelastuslaitoksilla.
SPALin selvityksen perusteella pelastuslaitokset pitävät paloesimiehen – tai uudemmalta nimikkeeltään pelastusryhmänjohtajan – esihenkilöasemaa selvänä. Esimerkiksi Keski-Suomen pelastuslaitoksella paloesimiehen tehtävänkuvauksessa lukee, että työssä on johtamis- ja esimiesvastuu.
– Paloesimiehen rooli henkilöstöjohtamisessa korostuu, kun ei enää ole vuoropalomestareita. Paloesimies on asemakohtaisesti oman työvuoronsa johtaja. Palomestarilla taas on johdettavanaan useampia asemia pohjoisella tai eteläisellä alueella, sanoo Keski-Suomen pelastusalan ammattilaisten luottamusmies Kari-Pekka Mikkonen.
Esihenkilötehtävät jakautuvat siis paloesimiehen ja palomestarin välille. Useita vuosia sitten paloesimiehen hallinnollisia tehtäviä siirrettiin enenevässä määrin palomestareille, jotta paloesimiehet saavat keskittyä operatiiviseen henkilöstöjohtamiseen.
– Myös poissaoloilmoitukset menevät palomestarin kautta. Paloesimiesten hallinnollisen työn väheneminen on koettu hyväksi asiaksi, Mikkonen toteaa.
Paloesimiesten hallinnollisten tehtävien määrä vaihtelee
Hallinnollisten tehtävien määrä on yksi suurimmista eroista paloesimiesten työssä eri puolella Suomea. Kun Keski-Suomessa hallinnollisen työn määrää on jatkuvasti vähennetty, Helsingin pelastuslaitoksella tilanne on päinvastainen. Vuonna 2013 tehdyn tehtävän vaativuuden arvioinnin mukaan henkilöstöhallintoon ja -johtamiseen kuluu paloesimiehellä enemmän aikaa kuin muiden yksittäisten tehtäväalueiden hoitamiseen.
– Paloesimiehellä on omat nimetyt alaiset, joiden lähiesihenkilönä hän toimii. Kaikki lähtee siitä, että lähiesihenkilö käsittelee alaistensa asiat ja tarvittaessa siirtää ne ylöspäin hyväksyttäväksi palopäällikölle. Meillä on selkeä delegointisääntö, joka selkeyttää työtä, asemamestari ja Helsingin paloesimies- ja palomestariyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Pajala kertoo.
”Jokaisen on henkilökohtaisesti arvioitava se, onko hallinnollisen työn suuri määrä hyvä vai huono asia.”
Keski-Suomessa paloesimies ei vastaanota poissaoloilmoituksia, mutta Helsingissä lähiesihenkilön vastuulla ovat poissaolot, vuosilomat ja monet muut henkilöstöhallinnon asiat. Se lisää paloesimiehen hallinnollista työkuormaa merkittävästi.
– Jokaisen on henkilökohtaisesti arvioitava se, onko hallinnollisen työn suuri määrä hyvä vai huono asia. Itse olen sitä mieltä, että se on hyvä asia, Pajala sanoo.
Tehtävän vaativuuden arviointeja päivitetään useilla alueilla
Pitäisikö tehtävien vaativuuden arviointia vielä kehittää? Keski-Suomessa tehtävänkuvauksiin ja tehtävän vaativuuden arviointiin ollaan kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä. Vaativuuden arvioinnin perusteella hiljattain esimerkiksi nostettiin päivystävien palomestareiden tehtäväkohtaista palkkaa. Luottamusmies Mikkosen mukaan seuraava askel on selkeä palkkaohjelma, jolla operatiivisen henkilöstön erilaisten vastuualueiden palkkahinnoittelu saadaan paremmin vastaamaan työn vaativuutta.
– Tehtävien vaativuuden arviointia pitäisi myös hyödyntää yhdenvertaisesti koko pelastuslaitoksen sisällä. Pääsääntöisesti sitä käytetäänkin, mutta on vielä joitakin alueita, joissa sitä ei hyödynnetä niin kuin pitäisi, Mikkonen sanoo.
Helsingissä suurin kehittämistarve liittyy tehtävän vaativuuden arvioinnin ajantasaisuuteen: TVA:t on tehty Helsingin pelastuslaitoksella yli kymmenen vuotta sitten.
– Tehtävän vaativuuden arviointiin on tulossa päivitys ensi vuonna. Työnkuvat ovat ajan saatossa vääjäämättä muuttuneet. Ainakin operatiivisen työn osuus on koko ajan vähentynyt ja hallinnollisen työn määrä lisääntynyt, Pajala toteaa.
Mikä lasketaan esihenkilötyöksi?
Keskustelu paloesimiesten esihenkilöasemasta kulminoituu osalla alueista siihen, onko esihenkilöasema hallinnollinen vai työnjohdollinen. Paloesimiehet siis käyttävät työnjohto-oikeutta ja edustavat vuorossa työnantajaa, mutta he eivät ole hallinnollisia esihenkilöitä. Se tarkoittaa, että he eivät tee päätöksiä esimerkiksi virkaan ottamisesta tai kurinpidollisista toimista.
– Aina ei ole yksiselitteistä, mikä lasketaan esihenkilötyöhön ja mikä ei. Paloesimiehillä on työnjohdollinen asema ja sitä kautta vastuuta, mutta he eivät tee hallinnollisia päätöksiä, vaan sen tekee aina palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelutuotannosta vastaava palveluyksikköjohtaja Antti Lallukka kertoo.
Paloesimiehet käyvät kuitenkin esimerkiksi kehityskeskustelut palomiesten kanssa ja ottavat vastuuta varhaisen tuen ja varhaisen puuttumisen malleissa.
”Paloesimiehillä on työnjohdollinen asema ja sitä kautta vastuuta, mutta he eivät tee hallinnollisia päätöksiä.”
– Paloesimiehen työhön sisältyy asemapalveluun liittyvää työnjohdollista esihenkilötyötä sekä operatiivisen pelastustoiminnan johtamista, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö ja pelastustoiminnan palvelualuejohtaja Harri Pyyhtiä sanoo.
Pyyhtiän mukaan pelastuslaitoksella on jouduttu tekemään pikemminkin töitä esihenkilöaseman korostamiseksi. Operatiivisella tehtävällä paloesimiehen esihenkilöasema on hyvin vahvasti tunnustettu, mutta paloesimiehet voisivat vahvemmin ottaa esihenkilöroolia myös asemapalvelun aikana.
– Paloesimies on kuitenkin työnantajan edustaja, jolla on tietyt vastuut ja velvoitteet. Työn johtaminen ei onnistu ylemmältä tasolta, vaan työvuoroa johtaa aina paloesimies.
Sekä Länsi-Uudellamaalla että Pohjois-Pohjanmaalla työnjohdollinen vastuu näkyy Pyyhtiän ja Lallukan mukaan palkkauksessa.
– Kun hallinnollisia tehtäviä on siirretty paloesimiehiltä ja palomestareilta palopäällikölle, palkkaa ei ole laskettu, Lallukka sanoo.
Pohjanmaan hyvinvointialueesta kantelu oikeusasiamiehelle
SUOMEN PELASTUSALAN ammattilaiset SPAL selvitti tehtävänkuvauksien ja tehtävän vaativuuden arviointien (TVA) tilaa hyvinvointialueilla. Tulokset olivat jossain määrin yllättäviä. Useilta alueilla varsinaiset TVA-järjestelmät puuttuivat, ja kahdella alueella puuttuivat jopa tehtävänkuvaukset.
– Yleisesti ottaen on jopa surullista, miten välinpitämättömästi TVA-järjestelmiin ja jopa tehtävänkuvauksiin on monilla pelastustoimen alueilla suhtauduttu. Tehtävänkuvauksien ja TVA-järjestelmien olisi kuitenkin tullut olla jo 30 vuotta paikallisten palkkausjärjestelmien kivijalkana, ja näiden asiakirjojen luomisen lisäksi niitä olisi tullut myös päivittää aktiivisesti tehtävien muuttuessa ajan saatossa, SPALin työmarkkina-asiantuntija Mikko Laine sanoo.
Laine ihmettelee, miten johtavat viranhaltijat ovat vuosien saatossa perustelleet eri tehtävien palkkatasoja niin henkilöstölle kuin poliittisille päätöksentekijöille, kun faktoihin perustuvaa arviointia ei ole ollut.
SPAL sai lähettämiinsä asiakirjapyyntöihinsä pääasiassa hyvin vastauksia hyvinvointialueilta. Poikkeuksen teki Pohjanmaan hyvinvointialue, jonka kirjaamoon ja pelastusjohtajalle lähetettyihin asiakirjapyyntöihin SPAL ei saanut lainkaan vastausta. Myöskään asiaan liittyviin myöhempiin tiedusteluihin ei ole tämän lehden painoon mennessä vastattu.
Hallintolaki, viranhaltijalaki ja julkisuuslaki asettavat omat vaatimuksensa asiakirjapyyntöihin vastaamiseen sekä kirjallisesti pyydettyjen julkisten asiakirjojen toimittamiseen liittyen.
SPAL teki marraskuussa 2024 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Pohjanmaan hyvinvointialueen ja pelastusjohtajan lainvastaisesta toiminnasta kyseisiin asiakirjapyyntöihin liittyen.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: Teemu Valkonen / Keski-Suomen pelastuslaitos
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.
