Paloesimiesten ja palomestareiden tehtäväkohtaisessa palkassa on suurta vaihtelua. Tehtävien vaativuuden ja palkan vastaavuutta olisi syytä tarkastella uudelleen.
Paloesimiehen palkka on alimmillaan Kainuun pelastuslaitoksella, 2 630 euroa. Yli 3 000 euron tehtäväkohtaista palkkaa maksetaan Etelä-Pohjanmaan ja Lapin pelastuslaitoksilla. Myös palomestarin palkka on alimmillaan Kainuun pelastuslaitoksella, 3 098 euroa. Korkeimmillaan palomestarin tehtäväkohtainen palkka voi Pirkanmaan pelastuslaitoksella olla 3 886 euroa, mutta pelastuslaitoksen sisälläkin palkka vaihtelee tehtävänkuvan mukaan.
Paloesimiesten ja palomestareiden työnkuvat ovat muuttuneet kiivaassa tahdissa. Monilla alueilla tehtävänkuvaukset ja työn vaativuuden arvioinnit eivät enää vastaa nykypäivän työtä.
”On selvää, että palkkakaan ei vastaa työn vaativuutta.”
– On selvää, että palkkakaan ei vastaa työn vaativuutta. Esimerkiksi paloesimiehen työssä on vaativa operatiivinen vastuu ja sen lisäksi laajaa esihenkilötyötä, jota tehdään operatiivisten keikkojen välissä, SPALin työmarkkina-asiantuntija Mikko Laine sanoo.
SPAL selvitti syksyllä tehtävänkuvausten ja työn vaativuuden arvioinnin tilaa hyvinvointialueilla. Useilla alueilla varsinaiset TVA-järjestelmät puuttuivat kokonaan ja joillakin alueilla jopa tehtävänkuvaukset. Jo tehtyjä työn vaativuuden arviointeja oli myös päivitetty hyvin harvakseltaan.
– Tehtävänkuvauksien ja TVA-järjestelmien olisi kuitenkin tullut olla jo 30 vuotta paikallisten palkkausjärjestelmien kivijalkana, ja näiden asiakirjojen luomisen lisäksi niitä olisi tullut myös päivittää aktiivisesti tehtävien muuttuessa ajan saatossa, Laine kommentoi joulukuussa ilmestyneessä Pelastusalan ammattilainen -lehdessä.
Päivätyöläisille korkeampi tehtäväkohtainen palkka?
Lapin palohenkilöstön puheenjohtaja, palomestari Ville Rankinen on yleisesti ottaen tyytyväinen palkkatasoon.
– Olemme saavuttaneet aiemman palkkaohjelman tavoitteet jokaisella operatiivisella tasolla, Rankinen sanoo.
Tehtävien vaativuuden arviointi Lapissa on tehty viimeksi vuonna 2019, ja Rankinen toteaa, että uusia tehtäviä alipäällystölle ja päällystölle on tullut paljon lisää. Teknologian kehittyessä myös työympäristö muuttuu jatkuvasti.
– Työhömme kuuluu sekä operatiivisen valmiuden tuottamista ja sen lisäksi asiantuntijatehtäviä. Alipäällystöllä vastuualueet ovat usein yhteen asemaan tai paloasemaryhmään liittyviä, mutta palomestareilla on koko pelastuslaitosta ja osittain jopa Pohjois-Suomen yhteistyöaluetta koskettavia tehtäviä, Rankinen sanoo.
”Henkilökohtaisesti minulla ei olisi mielenkiintoa lähteä johtamaan 40 ihmistä 3 500 euron palkalla, jos haittakorvauksia ei tulisi.”
Vaikka palkkataso on noussut, se ei siis välttämättä vastaa riittävästi työn vaatimuksia. Suurimmaksi ongelmaksi valtakunnallisesti Rankinen näkee kuitenkin päivätyötä tekevän päällystön, sillä päivystystyössä haittakorvaukset muodostavat merkittävän osan palkkauksesta.
– Meillä Lapissa päivystysvelvoite on päällystötehtävissä käytännössä kaikilla lukuun ottamatta riskienhallinnan tehtävissä toimivaa päällystöä, mutta muilla alueilla näin ei välttämättä ole. Henkilökohtaisesti minulla ei olisi mielenkiintoa lähteä johtamaan 40 ihmistä 3 500 euron palkalla, jos haittakorvauksia ei tulisi, Rankinen sanoo.
Hän ehdottaa ratkaisuksi päivätyöläisten tehtäväkohtaisen palkan korottamista niin, että palkka olisi kilpailukykyinen myös ilman haittakorvauksia.
– Päivätyötä tekevän asemavastaavan nimikkeen voisi muuttaa esimerkiksi apulaispalopäälliköksi, jotta tällainen uudistus olisi mahdollinen.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Jetro Stavén
Pelastustoimen palkkatilastoihin voit tutustua SPALin sivuilla.
