Oppisopimuskoulutus ei tarkoittaisi palomiehen osaamisvaatimusten ja arvostuksen alennusmyyntiä, painottaa pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.
Palomiesten oppisopimuskoulutus voisi olla yksi keino vastata pienten paikkakuntien pelastushenkilöstön rekrytointiongelmiin tulevaisuudessa, esittää Pohjois-Karjalan pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.
Pelastuslaitokset ovat pitkään kouluttaneet palomiehiä oppisopimusmallilla lähihoitajiksi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on terveydenhuollon tutkintoja suoritettu työn ohessa 2000-luvun alkuvuosista alkaen. Viitaniemen esityksessä malli käännettäisiin toisin päin.
– Meillä työskentelevät ensihoitajat opiskelisivat oppisopimuksella pelastajan pätevyyden. Myös sopimuspalokuntalaisille se voisi olla mahdollista, hän sanoo.
Viitaniemen esityksestä kirjoittivat Karjalainen ja Savon Sanomat 26. huhtikuuta.
Ei kuitenkaan kevytpalomiehiä
Oppisopimuskoulutus ei tarkoittaisi sitä, että pelastustoimeen haluttaisiin uusi sisääntuloväylä ”kevytpalomiehille”, Viitaniemi tarkentaa.
– Tästä ei tulisi avointa väylää tai ohituskaistaa pelastustoimeen. Kyse on siitä, että jo töissä olevat ensihoitajamme pystyisivät laajentamaan osaamistaan ja pätevöityisivät hakemaan palomies-ensihoitajan virkoja.
Koulutuksen tulisi olla laadukasta ja sen varmistamiseksi pelastuslaitokset tekisivät yhteistyötä Pelastusopiston kanssa.
– Oppisopimuskoulutus toteutettaisiin Pelastusopiston vahvassa ohjauksessa ja laadukkaampana kuin meidän lähihoitajaoppisopimuskoulutusta nyt tehdään. Missään nimessä en tarkoita sitä, että pelastajakoulutuksen pääsyvaatimuksista tai opetuksen tasosta tingittäisiin, Viitaniemi sanoo.
Ajatuksen työn ohessa palomieheksi opiskelusta Viitaniemi halusi tuoda julkisuuteen nyt, kun alalla on keskusteltu sekä koulutuksen uudistustarpeista että harva-alueen työvoimatarpeesta.
– Meidän pitää miettiä vaihtoehtoisia koulutuspolkuja, jotta tulevaisuudessa myös harva-alueilla olisi ammattilaisia pelastajan tehtävissä.
Joitain vastaavia koulutuksia on jo toteutettu, mutta niistä on kulunut aikaa. Kun Liperissä terveyskeskuksen ambulanssihenkilöstö parikymmentä vuotta sitten siirtyi Liperin pelastuslaitoksen leipiin, järjestettiin heille pelastajatutkinnon mukaista koulutusta yhteistyössä Pelastusopiston kanssa, Viitaniemi muistaa. Projekti ei kuitenkaan johtanut tutkintoon asti.
– Pelastusopiston opettajat tulivat opettamaan meille tänne. Harjoituksia järjestettiin sekä täällä että harjoitusalueella Kuopiossa.
– Jos oppisopimukseen nyt palattaisiin, ilman muuta käytännön opetuksessa nojattaisiin vahvasti Pelastusopiston alueeseen ja teoriaopinnoissa hyödynnettäisiin mahdollisuuksien mukaan monimuoto- ja etäopiskelumahdollisuuksia. Tänne ei ruvettaisi virittelemään mitään.
Onko kaikki keinot jo käytetty?
Useilla pelastuslaitoksilla on ollut ongelmia täyttää virkoja maakuntien harvaan asutun seudun paloasemilla. Virkailmoituksiin ei välttämättä ole tullut yhtään hakemusta. Näillä paloasemilla palomiehet tyypillisesti työskentelevät yleistyöajassa eli päiväaikaan. Lisäksi perinteisesti on tehty varallaoloa.
– Harva-alueiden palomiespula tunnistetaan jo nyt ja jatkossa se on yhä enemmän totta, Viitaniemi sanoo.
Pohjois-Karjalassa rekrytointihaasteet ovat pikkuhiljaa laajentuneet koskettamaan myös vuorotyössä olevia palomies-ensihoitajien virkojen täyttöä.
Lukijat ovat kommentoineet Karjalaisen ja Savon Sanomien juttua muun muassa kysymällä, miksi pelastuslaitokset eivät paranna palomiehen työn houkuttelevuutta nostamalla palkkaa?
Palkkaukseen liittyvien rekrytointikeinojen kehittäminen tuleekin vielä eteen, Viitaniemi arvioi. Esillä on ollut valtion pussista maksettava harva-palkanlisä eli syrjäseutulisä. Palkanlisää voisi maksaa myös suoraan työnantaja. Viitaniemen mukaan sitä pohditaankin, pelastuslaitoksen budjetin puitteissa.
– Rekrytointilisää käytettäisiin tilanteissa, joissa pienten paikkakuntien avoimia virkoja ei saada täytettyä useista yrityksistä huolimatta.
Oppisopimuskoulutuksesta ei tulisi ohituskaistaa
palomiehen työhön, tarkentaa Markus Viitaniemi.
Pohjois-Karjalassa nähdään, että työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työnantajakuvan kehittämiseksi pitää tehdä aktiivisesti työtä.
– Haluamme kertoa, että meillä on hyvä olla. Markkinoimme pelastajakoulutusta omalla alueellamme ja olemme läsnä Pelastusopistolla.
– Varmasti kaikkea ei vielä olla tehty sen eteen, että olisimme kilpailukykyisiä – että työntekijät pysyisivät meillä töissä ja meille haettaisiin töihin muualta, Viitaniemi sanoo.
Kuntovaatimukset oma juttunsa
Toinen some-kommenteissa annettu palaute liittyi pelastajatutkinnon kuntovaatimuksiin. Jutuista saattoi saada käsityksen, että oppisopimuspelastajilla pitäisi olla kevyemmät testit. Viitaniemen mukaan hän ei yhdistä kahta asiaa näin suoraan.
– Vaatimusten pitää olla kaikille samat. En ole alentamassa vaatimuksia, mutta koulutusuudistuksen yhteydessä voisi olla paikallaan tarkastella niiden sisältöä. Vastaavatko ne nykyajan pelastajan työtä ja saadaanko niillä tulevaisuudessa alalle riittävän monimuotoisia hakijoita pelastustoimen strategian hengen mukaisesti. Tarvitaanko voiman lisäksi muita ominaisuuksia, ja mikä olisi hyvä kombinaatio esimerkiksi liikkuvuuden, kestävyyden ja voiman suhteen?
Lue myös: Palomiesliiton Nikula: Pelastajaopetuksen laadusta on pidettävä kiinni
Koulutusuudistukselle tuulta purjeisiin
Pelastustoimen kokonaisvaltaisessa koulutusuudistuksessa tulisi päästä eteenpäin, näkee pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.
– Pelastusopisto tarvitsee riittävät resurssit uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Resurssia tarvitaan esimerkiksi erilaisten selvitysten tekoon. Yksi selvitettävä aihe olisi, mitkä voisivat olla koulutuspolut alalle, Viitaniemi sanoo viitaten esitykseensä palomiesten oppisopimuskoulutuksesta.
Tulevaisuuden koulutusmallista Viitaniemi toivoo keskustelua ilman ennakkoasenteita.
Alkuvuodesta 2018 valmistunut työryhmäselvitys hahmotteli pelastajakoulutukseen yhtenä vaihtoehtona ammattikorkeakoulumallia.
– Amk-malli olisi hyvä, jos siihen sisältyisi poliisin mallin mukainen pitempi työharjoittelujakso. Kannatan ilman muuta työelämälähtöistä opiskelumallia, Viitaniemi sanoo.
”Pelastustoimi ei näy sisäisen turvallisuuden keskustelussa”
Ajatus palomiesten oppisopimuskoulutuksesta oli yksi avaus keskusteluun, jota käydään harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluista, selventää pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.
– Kun harva-alueista nyt puhutaan valtioneuvostotasolla, puhutaan poliisin määrän lisäämisestä ja rajavartiolaitoksen resursseista, mutta ei pelastustoimesta. Raja ja poliisi saavat täyden sympatiani, mutta nyt on korkea aika saada pelastustoimi mukaan keskusteluun.
Pelastustoimessa on pitkään tyydytty siihen, että ”asiat vain ovat näin”, Viitaniemi näkee. Silloin alan ulkopuolella ei ole edes tiedetty, miten pelastustoimen palvelut ja toimintavalmius on järjestetty ja mitä rahoitustarpeita sillä oikeasti olisi.
– On totuttu siihen, että kun meistä ei kuulu mitään, meillä on kaikki hyvin. Me alalla tiedämme haasteemme, mutta alan ulkopuolella ei tiedetä.
Viitaniemen mielestä ongelma ei koske vain harvaan asuttujen seutujen pelastuspalveluita, vaan on valtakunnallinen:
– Pelastustoimi pitää saada mukaan sisäisen turvallisuuden viranomaiskeskusteluun valtioneuvostotasolla.
– Sitten kun keskusteluun päästään, meidän pitää kertoa ratkaisuja, joita tarjoamme, ei vain osoittaa ongelmia.
Palomiesliiton Nikula: Pelastajaopetuksen laadusta on pidettävä kiinni
Kun palomiesten vaihtoehtoisia koulutuspolkuja mietitään, tulee erityistä huomiota kiinnittää koulutuksen laatuun, sanoo Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula.
– Jos opetusta lähdetään hajauttamaan tai alueellistamaan, kaiken täytyy olla tarkkaan suunniteltua ja laskettua. Onko Pelastusopistolla resurssia lähteä tekemään oppisopimuskoulutusta vai onko se enemmän pelastuslaitoksien itsensä toteuttamaa koulutusta? Joka tapauksessa koulutuksen laatu täytyy turvata.
Pelastustoimen koulutusjärjestelmän uudistamista pohjustaneessa selvityksessä nousi esiin tarpeita kehittää palomieskoulutuksen opetussuunnitelmaa. Palomiesliitto on ilmoittanut kannattavansa tutkintokoulutukseen ammattikorkeakoulupohjaista moduulirakennetta.
– Selvityksen tehnyt työryhmä esitti koulutustason nostoa. Miten oppisopimuskoulutus sopisi yhteen tämän tavoitteen kanssa?
Pelastusjohtaja Viitaniemen tekemän esityksen palomiesten oppisopimusväylästä Nikula näkee keskustelunavauksena, jolle on paikkansa.
– Hieno juttu että toimialan johtavat viranhaltijat tekevät aloitteita alan kehittämiseksi. Ei näitä ulostuloja ole liikaa ollut.
Oppisopimusaloitteen taustalla olevaa ilmiötä on Nikulan mielestä syytä pohtia tarkasti: miten ympäristökuntien paloasemien avoimiin virkoihin saadaan päteviä ammattilaisia?
Palomiesliitto on saanut ns. päiväpaloasemilla työskenteleviltä jäseniltään runsaasti palautetta. Palomiehet ovat huolissaan palkastaan, työajastaan, varallaolosta ja työnsä sisällöstä.
– Alueilla, joissa päteviä palomiehiä ei saada houkuteltua työhön, tulee miettiä näiden asioiden parantamista. Työolosuhteiden pitää olla kunnossa, työn tulee tuntua mielekkäältä ja palkkaus täytyy olla kohdallaan, Nikula sanoo.
– Uusilla koulutusväylillä rekrytointiongelmaa ei ratkaista, jos nämä perusasiat ovat hoitamatta.
Kuvat: Mikko Terävä, Ismo Pekkarinen / Lehtikuva
