Palomiehiä tarvitaan lisää, kun pelastustoimessa luovutaan varallaolosta

Pienten paikkakuntien paloasemat ovat ensimmäisinä hätää kärsimässä, kun pelastuslaitokset ryhtyvät palkkaamaan lisää palomiehiä. Kainuussa onnistuttiin 20 palomiesviran kertarekrytoinnissa, jatkossa henkilöstön houkuttelun arvioidaan vaikeutuvan.

Lähes puolet kunnista taistelee työvoiman riittävyyden kanssa, osoittaa Kevan kuntapäättäjille tekemän kyselyn tulos. Hankalimpia toimialoja ovat sote-sektori sekä sivistystoimi, mutta myös teknisessä toimessa tunnistetaan ongelmia osaajien löytämisessä.

Tekniseen toimeen sisältyy myös pelastuslaitosten henkilöstö. Pelastusalalla viimeisimmän ison rekrytoinnin toteutti Kainuun pelastuslaitos, joka avasi kerralla 20 uutta palomiesvirkaa Kuhmoon, Paltamoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Virkoihin pyrki 37 hakijaa, joista 24 oli pätevää eli pelastajatutkinnon suorittaneita ja kolme tänä keväänä valmistuvia pelastajia.

– Hakijoiden määrä oli hieman suurempi kuin mitä odotimme. Ennakoimme että päteviä hakijoita olisi noin 15, kertoo pelastusjohtaja Anssi Parviainen.

Uudet palomiehet tulevat kevään aikana töihin paloasemille, joissa työaika on viime vuonna vaihdettu kahdeksan tunnin päivätyöajasta 24 tunnin ja päivätyön yhdistelmään. Työaikamuutokset ja palomiesten palkkaaminen ovat osa isompaa palvelukonseptin kehittämistä, jossa pelastuslaitos ajaa alas päätoimisen henkilöstön aikaisemman varallaolojärjestelmän ja valmistelee yhteistyötä sote-kuntayhtymän kanssa.

Riittävästi koulutettuja ammattilaisia

Kainuun uusiin virkoihin tarjoama vuorokausityö mahdollistaa palomiehille pitkätkin työmatkat muista maakunnista. Jos oman asuinseudun paloasemien työaikoja muutetaan laajemmin, voivat palomiehet kiinnostua viroista myös lähempänä kotia, näin Kainuussa ennakoidaan. Ilmiö on sama muuallakin Suomessa.

– Pienillä paikkakunnilla on akuutti vaje palomiehistä. Isompiin kuntiin saadaan palomiehiä paremmin. Ongelmalle pitäisi pikaisesti tehdä jotain. Tulisi selvittää palomiesten todellinen tarve tulevaisuudessa ja huolehtia koulutusmääristä, jotta saisimme koulutettuja pelastustoimen ammattilaisia, Parviainen sanoo.

Syksyllä Kainuun pelastuslaitos toteuttaa vielä toisen kierroksen, jossa haetaan palomiehiä 14 uuteen virkaan. Parviainen arvioi, että rekrytointi vaikeutuu, kun muutkin pelastuslaitokset luopuvat varallaolojärjestelmistä. Pelastuslaitoksien tilanne muistuttaa kilpavarustelua.

– Pian on edessä haaste, mistä saamme päteviä hakijoita virkoihin. Ensimmäisessä vaiheessa kutakuinkin onnistuimme, mutta tilanne saattaa muuttua, kun naapuripelastuslaitokset ryhtyvät palkkaamaan palomiehiä. Silloin meillä saattaa tulla pula, se on selvä asia.

– Kun kaikki pelastuslaitokset joutuvat vuoden tai muutaman vuoden aikana korvaamaan varallaolon muilla ratkaisuilla – kuten uskon – tilanne voi räjähtää käsiin.

Pelastusalan työnpaikkojen houkuttelevuudesta ja pelastuslaitoksen työnantajakuvasta voidaan Parviaisen mukaan huolehtia monen tekijän summana.

– Hyvää henkilöstöpolitiikkaa, hyvää johtamista sekä kannustavaa ja kehittyvää palkkausta. Työn mielekkyys, toimiva työyhteisö ja vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön ovat myös tärkeitä.

Mitä osaamista tulevaisuudessa odotetaan?

Lyhyen aikavälin nopeiden ratkaisujen lisäksi Kainuun pelastusjohtaja Parviainen odottaa isompia linjauksia siitä, millaisia ammattilaisia pelastustoimi tarvitsee tulevaisuudessa. Sisäministeriön käynnistämä pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus on kysymyksen ytimessä.

– Mikä on pelastustoimen palvelun muoto vuonna 2030? Missä kaikessa olemme silloin mukana ja millaisen tutkinnon henkilöstö tarvitsee? Tästä näkymästä pitäisi laskea henkilöstön tarve ja tehdä päätökset, missä koulutetaan. Valitettavasti olemme jäljessä, näihin asioihin olisi pitänyt pystyä reagoimaan aikaisemmin, Parviainen sanoo.

 

Lue lisää pelastustoimen koulutuksesta ja työpaikoista:

 

Kuvassa korkealta pelastamisen harjoitus käynnissä Suomussalmella. Kuva: Kainuun pelastuslaitos.