Työ pelastusalalla on fyysistä ja vaativaa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on toistuvasti vaatinut työnantajia kehittämään vaihtoehtoisia urapolkuja ikääntyville pelastajille ja huolehtimaan pelastajien työkyvystä läpi työuran. SPAL on myös vaatinut ammatillisen eläkeiän palauttamista vuodesta 1993 alkaen.

Kevan arvion mukaan vajaa viidennes pelastajista eläköityy vuosina 2022–2030. Yli 1 200 eläköityvästä pelastajasta lähes 30 prosenttia jää arvion mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle ja lähes joka seitsemäs pelastaja osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja osatyökyvyttömien määrän kasvua on osattu odottaa viime vuosituhannen lopulta saakka, kun palomiesten ammatillinen eläkeikä poistui vuonna 1995. Riittäviin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty, ja nyt toimenpiteillä on kiire.

Ongelmaan on havahduttu muun muassa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella, jossa operatiivisen pelastushenkilöstön keski-ikä on korkea ja työkyvyn haasteet nousevat toistuvasti esiin.

– Pelastuslaitoksella on tällä hetkellä järjestetty yksittäisiä tehtäviä esimerkiksi korjaamolle tai kuskiksi, mutta paikkoja on hyvin rajatusti. Osa on työllistynyt myös tilannekeskukseen, mutta se ei ole vaihtoehto, jos yötyö on terveyssyistä kielletty, Turun seudun palomiesten puheenjohtaja Kim Salminen kuvaa.

Ruotsissakin palomiesten ammatillinen eläkeikä poistuu

Eläkeikäkeskustelussa on toistuvasti vedottu niin kutsuttuun Ruotsin-malliin. Vuonna 2023 Ruotsissa kuitenkin tuli voimaan uudistus, jonka myötä palomiesten ammatillinen 58 vuoden eläkeikä poistuu vähitellen. Ruotsissakin taustalla on yleisen eläkeiän nousu, joka ei enää tue ammatillisen eläkeiän säilyttämistä.

– Yleisesti ottaen SPAL pitää pelastusalan eläkekeskustelua hyvänä, vaikka tavoite ammatillisen eläkeiän palauttamisesta ei realistinen olekaan. Suomessa eläkelainsäädäntö ei ole työ- ja virkaehtosopimuksen kaltainen neuvoteltava asia, kuten se on Ruotsissa. Nyt katseet tulee kääntää koulutukseen ja työurapolkuihin, järjestön johtaja Kim Nikula sanoo.

Koulutuksen kehittäminen turvaa urapolut

Vuoden 2023 kesäkuussa astui voimaan lakimuutos, joka täsmentää työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat sekä velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta. Työturvallisuuslakiin kirjattiin nyt ensimmäistä kertaa, että työnantajan on huomioitava työntekijän ikääntyminen.

Korkean eläkeiän ja kuormittavan työn yhdistäminen edellyttää, että työnantajat ryhtyvät toimiin aiempaa kattavampien urapolkujen luomiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Vaikka pelastaja ei olisikaan enää kykenevä toimimaan vaativissa savusukellustehtävissä, on hänen monialainen osaamisensa korvaamatonta.

– Pelastajat ympäri Suomen ovat monella alueella asiantuntijoita. Heidän laajaa ammattitaitoaan ei kuitenkaan osata tai haluta hyödyntää pelastustoimessa siinä määrin kuin se olisi mahdollista.

”Ensihoidossa urapolkuvaihtoehtoja on koulutustaustan ansiosta paljon enemmän.”

Kim Salminen

Pelastuslaitokset eivät yksin ole vastuussa urapolkujen kehittämisestä, vaan myös koulutuksen tulee mahdollistaa monipuolinen työura pelastustoimessa. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää myös pelastajilta uusia taitoja. Koulutuspolkujen kehittäminen ja erityisesti pelastajakoulutuksen muuttaminen ammattikorkeakoulututkinnoksi mahdollistaisi aiempaa enemmän vaihtoehtoisia urapolkuja alan sisällä.

– Ensihoidossa urapolkuvaihtoehtoja on koulutustaustan ansiosta paljon enemmän, Salminen sanoo.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on ajanut pelastusalalle koulutusuudistusta ja kannattanut Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishankkeessa ammattikorkeakoulututkintoa.

– Koulutusuudistus on väistämätön askel, jotta kykenemme mahdollistamaan pelastusalan ammattilaisille kunniallisen poistumisen työelämästä ja vastaamaan yhteiskunnan työntekijäpulaan, Nikula sanoo.

Teksti: Maarit Krok
Kuva: Ossi Pietiläinen

Lue lisää: Turvallista Suomea ei rakenneta ilman osaavaa henkilöstöä ja riittäviä resursseja

Lue lisää aiheesta